Valovuosi on pitkä aika. Ei kun matka.
Hesarin mielipidesivulla oli närkästynyt kirjoitus valovuoden käyttämisestä esimerkiksi laulujen sanoituksissa ajan yksikkönä. Sehän ei suinkaan mittaa aikaa vaan etäisyyttä.
Tähtienvälisten etäisyyksien ilmoittaminen sopivissa yksiköissä tuli tarpeelliseksi, kun Friedrich Bessel määritti ensimmäisen kerran jonkin muun tähden kuin Auringon etäisyyden vuonna 1838. Siihen saakka isoksi mittayksiköksi riitti Maan ja Auringon keskimääräinen välimatka, tähtitieteellinen yksikkö eli AU (Astronomical Unit), joka on noin 150 000 000 kilometriä.
Besselin mittaustuloksen mukaan Joutsenen tähdistöön kuuluva tähti 61 Cygni on meistä 660 000 tähtitieteellisen yksikön etäisyydellä. Nykyisin tiedetään, että se on 25 lähimmän tähden joukossa, joten etäisempien tähtien kohdalla tuossa yksikössä ilmoitetut etäisyydet kasvaisivat lukuarvoiltaan melkoisen epäkäytännöllisiksi.
1830-luvun lopulla valon nopeutta ei vielä tunnettu tarkasti ja soppaa sekoitti ajatus maailmankaikkeuden täyttävästä eetteristä, jonka kuviteltiin olevan tarpeen, jotta aaltoliikkeenä etenevä valo pääsisi ylipäätään kulkemaan avaruudessa; eihän äänikään kulje tyhjiössä.
Silti Bessel totesi valon saapuvan 61 Cygni -tähdestä Maahan hieman yli kymmenessä vuodessa. Valovuosi-nimitys painettiin kirjan sivuille vasta 1850-luvun alussa. Koska kirja oli saksalainen, valovuotta pidettiin alkuun ”saksalaisten käyttämänä yksikkönä”.
Vähitellen se vakiintui yleisempäänkin käyttöön, vaikka tähtitieteilijät sitä karsastivatkin, osittain juuri siksi, että yhdyssanan loppuosa ”vuosi” viittasi niin vahvasti aikaan.
Yksi valovuosi kun on 9460730472581 kilometriä.
Voiko valovuosina ilmoitettuja etäisyyksiä sitten ymmärtää? Ei ainakaan samassa mielessä kuin maanpäällisiä, arkikokemuksen piirissä olevia kilometrimääriä. Yksi valovuosi kun on 9460730472581 kilometriä ja lähimpäänkin naapuritähteen on matkaa hieman yli neljä valovuotta.
Ei sellaisia etäisyyksiä voi kukaan ymmärtää, olipa sitten tähtitieteilijä tai ei. Tuhatkunta kilometriä on pisin matka, jonka ihmisaivoin voi mieltää: moisen matkan ajaa Lapinreissulla vähän pinnistellen yhdessä päivässä.
Sitä pidemmät matkat tavataankin ilmoittaa ajan yksiköissä. Tuskin kukaan kertoo lentäneensä lomalle 6 500 kilometriä, vaan kahdeksan tuntia. Tai välttämättä edes ajaneensa autolla 2000 kilometriä vaan viisi päivää.
Valovuodet antavat vain mittakaavan maailmankaikkeudelle siinä missä lentomatkojen kestot maapallolle.