Titan on skottien unelma
Skottikoomikko Billy Connollyn mukaan skotlantilaiset ovat irlantilaisten pöljiä serkkuja. Miksi? Ylämaat kuulemma asutettiin, kun kyseisen sukuhaaran klaanipäällikkö totesi, että ”nyt mentiin, tiedän vielä sateisemman paikan”.
Suomessa tai ainakin täällä etelärannikolla on satanut viime päivinä lähes tauotta. Purot ja joet täyttyvät, tiet tulvivat ja ennätykset ovat rikkoutumassa. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan lokakuun aikana maan etelä- ja keskiosissa tulee taivaalta vettä keskimäärin 55–60 millimetriä.
Esimerkiksi Espoossa on kahdessa viikossa satanut yli tuplasti sen verran.
Mutta kuten protoskotit aikoinaan totesivat, löytyy vieläkin sateisempi paikka: Titan, Saturnuksen suurin ja Aurinkokunnan toiseksi suurin kuu. Sillä on läpimittaa yli 5 100 kilometriä, enemmän kuin omalla Kuullamme, jopa enemmän kuin Merkurius-planeetalla.
Erikoiseksi Titanin tekee tiheä typpikaasukehä ja vielä erikoisemmaksi pintaa kirjovat vesistöt. Tai jos tarkkoja ollaan, ne eivät ole vesistöjä, sillä Titanissa on pakkasta noin 180 astetta. Joissa virtaa ja järvissä lainehtii nestemäinen metaani, jota sataa taivaalta sekä lumihiutaleina että pisaroina.
Kuukausi sitten Saturnuksen kaasukehään tarkoituksella ohjattu Cassini-luotain ehti vuosien varrella tutkia Titania moneen otteeseen ja kerätä tietoa olosuhteista sen pinnalla. Kun havaintojen pohjalta on tehty säämallinnuksia, on todettu, että Titanin sateet eivät ole mitään tihkua, vaan todellista kaatosadetta.
Metaania voi tulla taivaalta yhden Maan vuorokauden aikana liki puoli metriä. Lukemat ovat samaa luokkaa kuin elokuun lopussa Yhdysvaltain eteläosia moukaroineen Harvey-hurrikaanin sademäärät.
Tällainen myräkkä vaikuttaa jo Titanin pinnanmuotoihin. Cassini-luotaimen tutkakuvissa näkyy, kuinka jokiuomissa tapahtuu muutoksia ja järven pinta-alat vaihtelevat, mutta vyöryvät metaanimassat kuljettavat mukanaan myös suuria määriä kuun pinta-ainesta.
Olot eivät ole kaikkialla Titanissa samanlaiset. ”Vesistöt” ovat suurelta osin keskittyneet napaseuduille, joten siellä kokonaissademäärät ovat suurempia. Todelliset monsuunisateet sijoittuvat kuitenkin eteläistä Suomea vastaaville leveysasteille, sillä sieltä on löytynyt runsaasti tulvien kasaamia muodostelmia.
Mikä lie syy ja mikä seuraus, mutta Cassini-luotaimen mukana Titaniin matkasi Huygens-laskeutuja, jossa oli myös suomalaista, nimenomaan sääsuureita mittaavaa tekniikkaa. Ja skoteille Titan olisi tietysti aivan unelmapaikka.