Kuinka vaikeaa on vyön pitäminen?
Facebookin mainostulvassa sattui silmiin video, jossa markkinoitiin näppärää vyötä: ”Casual Polymer Nylon Belt.” On kuulemma ”Easy to wear”, helppo pitää.
Siis vyö?
Vaatetukseen voi liittyä erilaisia, toisinaan hankaliakin elementtejä, mutta vyö lienee sieltä yksinkertaisimmasta päästä. Sen ”pitämisen” ei luulisi olevan erityisen vaikeaa, vaikka vyötäröllä olisi millainen nyöri.
Tulee mieleen muinaisen Knalli ja sateenvarjo -kuunnelmasarjan jakso, jossa ministeriön erikoisosaston nuorempi virkamies Richard Lamm aikoo mennä vaihtamaan vastikään ostamansa kaulaliinan, koska se on liian tiukka.
Toisin on avaruusvaatetuksen laita. Sen suhteen melkein kaikki on hankalaa. Alkaen ensimmäisestä avaruuskävelystä maaliskuussa 1965. Silloin neuvostokosmonautti Aleksei Leonov uskaltautui vajaaksi vartiksi Maata kiertävän Voshod 2 -aluksen ulkopuolelle.
Eikä meinannut päästä takaisin.
Pyöreän kapselin kylkeen oli ympätty lieriömäinen ilmalukko. Uloskäynti sujui vaikeuksitta, mutta kun Leonov ”astui” tyhjiöön, avaruuspuvun sisällä oleva ilmanpaine pullisti sen lähes pallomaiseksi. Leonov ei mahtunut enää luukusta sisään.
Vasta kun kosmonautti päästi puvun venttiilistä ilmaa avaruuteen, hän onnistui vaivoin ujuttautumaan ilmalukon kautta takaisin alukseen ja Pavel Beljajev sai suljettua luukun.
Nykyisissä puvuissa ei ole samanlaisia ongelmia, mutta ei niidenkään käyttö helppoa ole. Kansainvälisellä ISS-asemalla avaruuskävelyyn valmistautuminen vie vuorokauden verran. Astronauttien pitää hengittää puhdasta happea, jotta eivät saa sukeltajantautia, ja sitten on ahtauduttava kaksiosaiseen, kaikkinensa melkein 150 kiloa painavaan pukuun.
Painottomuudessa mikään ei tietenkään paina mitään, mutta massan hitaus ei katoa: liikkuminen on vaivalloista. Hommaa voi helpottaa rakettirepulla, jolla pystyy lentelemään aseman ympärillä vapaasti, mutta työskentely on silti työlästä.
Elon Muskin kaavailemilla miehitetyillä avaruuslennoilla on määrä käyttää uudentyyppistä pukua, joka muistuttaa pikemminkin moottoripyöräilijän ajohaalaria kuin nykyisiä kankeita haarniskoita. Toisaalta se ei sovellu avaruuskävelyihin, vaan astronautit käyttävät sitä pelkästään aluksen noustessa avaruuteen ja laskeutuessa maanpinnalle.
Tieteistarinoissa mennään tälläkin saralla paljon pidemmälle. John Varleyn romaanissa The Ophiuchi Hotline ihmisiä suojaa avaruuden ankarilta olosuhteilta ”null-suit”, joka on pelkkä hapensaannista huolehtiva ja suojaa antava voimakenttä. Moiseen simppeliyteen on vielä vähän matkaa.
