Maa kimmeltää iltataivaalla
Iltatähdeksi tavataan sanoa naapuriplaneettaamme Venusta. Koska se on Maan radan sisäpuolella, se näkyy aina samalla taivaankantilla kuin Aurinko eli auringonlaskun jälkeen – kuten menneenä keväänä – tai ennen auringonnousua.
Jos taivasta katselee toisen naapuriplaneettamme Marsin pinnalta, myös Maa voi olla ilta- tai aamutähti.
Ihminen tuskin tallustelee punaisen planeetan pinnalla kovin pian, mutta Curiosity-kulkija on vaeltanut Marsissa jo lähes 2 900 vuorokauden ajan eli yli neljä sikäläistä vuotta.
Aika ajoin sinnikäs robotti suuntaa kameransa taivaalle, ja kesäkuun alussa se sai kuviin kaksi iltatähteä.
Marsin harvassa kaasukehässä leijuva pöly heikentää Maan ja Venuksen kirkkautta, mutta ne erottuvat kuvissa silti pieninä valopisteinä.
Venus ei muutenkaan loista Marsin taivaalla samalla tavalla kuin Maasta katsottuna. Kesäkuun alussa Marsin ja Venuksen välimatka oli yli 182 miljoonaa kilometriä, kun Maan etäisyys Marsista oli ”vain” 136 miljoonaa kilometriä.
Kun Curiosity otti Maan ja Venuksen potretit, auringonlaskusta oli kulunut noin tunti ja vartti. Normaalisti taivas olisi jo niin tumma, että planeettojen lisäksi kuvissa erottuisi myös tähtiä.
Sen lisäksi, että pöly himmentää Maan ja Venuksen (ja toki myös tähtien) valoa, se tekee taivaasta tavallista valoisamman.
Ei ennen ensi vuotta.
Samaan tapaan maapallolla näkyy epätavallisia aamu- ja iltaruskoja, jos jossain päin maailmaa on tapahtunut voimakas tulivuorenpurkaus. Korkealle ilmakehään kohonnut tuhka ja pölyhiukkaset heijastavat horisontin taakse vajonneen Auringon valoa.
Marsissa ei tulivuorenpurkauksia ole tapahtunut vähintään miljooniin vuosiin, mutta tuulet nostattavat pintaa peittävää pölyä leijumaan kaasukehään.
Heinäkuussa Marsiin lähetettävä Perseverance-kulkija pystyy välittämään vielä parempia kuvia kuin Curiosity. Sen laitearsenaalissa on peräti 23 kameraa, joista varsinaisina ”silminä” toimii Mastcam-Z-kamerapari.
Kahden kameran avulla Perseverance pystyy ottamaan 3D-kuvia ja niissä on myös zoom-ominaisuus. Suurennus on maksimissaan liki nelinkertainen.
Maa ja Venus eivät silti näy Perseverancenkaan kuvissa kuin pieninä valopisteinä, mutta muutoin on lupa odottaa entistä näyttävämpiä otoksia niin Marsin pinnalta kuin taivaaltakin.
Mutta ei ennen ensi vuotta, sillä kulkija laskeutuu Marsiin vasta helmikuun puolenvälin jälkeen. Toivottavasti onnistuneesti.