Ikkunasta avautuu näkymä ydinkeskustaan
Miten sujuisi omakotitalon huonejärjestyksen ja ulkoisen olemuksen hahmottaminen, jos istuisi pimeän vaatehuoneen nurkassa?
Suunnilleen yhtä helposti kuin Linnunradan, oman kotigalaksimme, rakenteen määrittäminen.
Toki hommaa avittaisi – kummassakin tapauksessa – jos käytössä olisi näkyvän valon lisäksi muita aallonpituusalueita, joilla ympäristöä voisi luodata.
Talon tapauksessa on yksinkertaista kierrellä ensin kämppää ja siirtyä sitten ulkosalle pällistelemään rakennuksen arkkitehtuuria.
Linnunradassa moinen flaneeraaminen ei onnistu, sillä olemme jumissa galaksin laitamilla. Tähtienvälinen matkailu on toistaiseksi tieteiskuvitelmaa eikä Linnunradan ulkopuolelle lennellä scifi-kertomuksissakaan kovin usein.
Paitsi että Linnunradan tutkimista vaikeuttaa sijaintimme sen sisällä, riesana on myös tähtienvälinen pöly, joka on ikävällä tavalla keskittynyt galaksin tasoon.
Sihti on muutaman asteen pielessä.
Pöly estää tehokkaasti näkyvyyden etenkin Linnunradan tiheätähtiseen keskukseen, jossa lymyää myös galaksimme supermassiivinen musta aukko. Toiveissa on, että radioalueella siitä saataisiin kohdakkoin kuva.
Totaalisen näkymättömissä Linnunradan keskusalueet eivät kuitenkaan ole.
Jousimiehen tähdistössä, jonka suunnassa galaksimme ydin piileksii, on pieni aukko, Baaden ikkuna. Se on saanut nimensä saksalaiselta tähtitieteilijältä Walter Baadelta.
Hän äkkäsi 1940-luvulla, että pölypilvissä on läpimitaltaan noin kaksi kertaa Kuuta suurempi ”ikkuna”, josta näkee Linnunradan keskustaan saakka – melkein. Sihti on muutaman asteen pielessä, mutta aukossa näkyy tähtiä, jotka asuttavat galaksin ydinkeskustaa yli 25 000 valovuoden etäisyydellä.
Melkein keskellä Baaden ikkunaa näkyy myös keskustan liepeillä sijaitseva pallomainen tähtijoukko NGC 6522, jossa on satojatuhansia tähtiä tiiviinä rykelmänä.
Pallomaiset joukot ovat hyvin vanhoja, mutta NGC 6522 on vielä keskivertoakin iäkkäämpi. Sen arvellaan muodostuneen yli 12 miljardia vuotta sitten eli samoihin aikoihin kuin itse Linnunrata.
Kun Aurinko aikoinaan syntyi, NGC 6522:lla oli ikää jo reilusti enemmän kuin Auringolla on nykyisin.
On silkkaa tuuria, että ylipäätään tiedämme joukon olemassaolosta. Sattumoisin se on juuri oikeassa paikassa näkyäkseen Baaden ikkunasta.