Ruuhkaa auringonlaskun jälkeen
Venus on loistanut kirkkaasti iltataivaalla koko kevään. Nyt se on saamassa seuraa – hetkeksi.
Maan radan sisäpuolella Aurinkoa kiertävä Venus näkyy ainoastaan aamutaivaalla ennen auringonnousua tai iltapuolella auringonlaskun jälkeen. Antiikin kreikkalaiset luulivat, että kyseessä oli kaksi eri taivaankappaletta, Hesperos eli iltatähti ja Fosforos eli aamutähti.
Vielä Venustakin lähempänä Aurinkoa kiertää pieni Merkurius. Sekin näkyy vain ilta- tai aamu”tähtenä”, mutta pysyttelee aina niin lähellä Aurinkoa, ettei Suomen leveysasteilta loistele koskaan pimeällä taivaalla.
Merkurius on aina myös matalalla lähellä taivaanrantaa, joten sen voi nähdä kohtuullisen helposti vain pari kertaa vuodessa yhteensä muutaman viikon ajan.
Juuri nyt planeetta on iltataivaalla etääntymässä auringonlaskun suunnasta. Kauimpana Auringosta Merkurius on kesäkuun alussa, minkä jälkeen se taas katoaa päivätähtemme kirkkauteen.
Pieni valopiste hukkuu helposti iltaruskon punerrukseen.
Vajaa tunti auringonlaskun jälkeen planeetta on vain runsaan viiden asteen korkeudella, joten näkymän kohti länsiluoteista horisonttia on oltava esteetön.
Silloinkaan Merkuriuksen löytäminen ei ole helppoa, sillä pieni valopiste hukkuu helposti iltaruskon punerrukseen.
Lähipäivinä etsinnöissä voi käyttää apuna Venusta. Myös se on katoamassa iltataivaalta, sillä planeetta kiertyy radallaan Maan ja Auringon väliin kesäkuun alussa.
Tällä hetkellä kirkas Venus löytyy kuitenkin vielä helposti, kunhan läntinen taivas on selkeä. Ja pian sen vieressä kimmeltää himmeämpi Merkurius.
Kahdella planeetalla on 20.–23. toukokuuta etäisyyttä vajaa aste eli alle kaksi kertaa Kuun näennäinen läpimitta.
Jos Venusta katselee tavallisella kiikarilla, Merkurius mahtuu helposti samaan näkökenttään. Sen jälkeen planeettakaksikon voi yrittää nähdä myös paljain silmin.
Mikäli siinä onnistuu, on tehnyt jotain, mihin planeettaliikkeen salaisuudet 1600-luvun alussa selvittänyt Johannes Kepler ei kyennyt. Hän ei legendan mukaan koskaan nähnyt Merkuriusta omin silmin.
Siihen ei ollut syynä ainoastaan Merkuriuksen katseita välttelevä luonne, vaan myös Keplerin kehno näkökyky. Hän oli lapsena sairastanut isorokon, joka oli vaurioittanut silmiä.
Todellisuudessa Venus ja Merkurius eivät kovin lähekkäin ole, sillä tällä hetkellä niiden välimatka on melkein 120 miljoonaa kilometriä.
Maasta katsottuna ne kuitenkin näkyvät muutaman päivän taivaalla aivan vieretysten. Kannattaa katsoa.