Asustamme Linnunradassa, koska olemme keskinkertaisia

Profiilikuva
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.
Vaatimattoman ihmiskunnan vaatimaton asuinsija, Linnunrata. Kuva: Robert Gendler/ESO

Maailmankaikkeuden elämästä on aika hankala tehdä tilastollista tutkimusta, koska tiedossa on – ainakin toistaiseksi – yksi ainoa paikka, missä sitä esiintyy.

Moinen pikkuseikka ei tietenkään estä tekemästä tilastollista tutkimusta. Jos ei nyt suoranaisesti elämästä, niin sen todennäköisyydestä.

Muutama vuosi sitten tähtititieteilijät päättelivät, että jättimäisissä ellipsigalakseissa on 10 000 kertaa todennäköisemmin teknisiä sivilisaatioita kuin Linnunradassa, joka on kiekkomainen spiraaligalaksi.

Yksi esimerkki tällaisesta jättiellipsistä on Messier 87, joka paistatteli vuosi sitten otsikoissa, kun sen keskustassa lymyävä supermassiivinen musta aukko – tai tarkkaan ottaen sen varjo – onnistuttiin ”kuvaamaan” (lainausmerkit siksi, että ”kuva” muodostettiin radioteleskoopeilla tehdyistä havainnoista).