Vaara ohi, ATLAS pirstoutui
Uhka avaruudesta on Arthur C. Clarken palkittu tieteisromaani 1980-luvun alusta. Sensaationhakuisesti suomeksi nimetyn teoksen alkuperäinen nimi Rendezvous with Rama kertoo paremmin, mistä romaanissa on kyse.
Aurinkokuntaan saapuu tähtienvälisestä avaruudesta isokokoinen, pitkulainen kappale, joka osoittautuu valtavaksi avaruusalukseksi. Muukalaisia ei matkassa ole, joten ”uhka” on lievää liioittelua.
Nyt meitä uhkaa jälleen uhka avaruudesta – ainakin jos Youtubessa pyörivään ”Skywatch Median” liki vartin mittaiseen uutispläjäykseen on uskominen. (Linkin laittamisen laistan, koska moinen huuhaa ei ansaitse yhtään ylimääräistä klikkausta tai katselukertaa.)
Uutisen keskeinen viesti on, että viisi kertaa Jupiteria suurempi komeetta on tulossa Maata kohti.
Kyse on ATLAS-nimisestä komeetasta, jonka automaattinen Asteroid Terrestrial-impact Last Alert System -havainto-ohjelma löysi viime vuoden joulukuussa. Komeetta on kyllä lähestymässä Aurinkoa, mutta kohti Maata se ei ole tulossa.
Lähimmillään se sujahtaa Maan ohitse noin 115 miljoonan kilometrin etäisyydeltä, mikä on reilut kaksi kolmasosaa Maan ja Auringon välimatkasta.
Toisekseen ”viisi kertaa Jupiteria suuremmaksi” kohuttu koko tarkoittaa komeetan koman eli hyvin harva-aineisen kaasukehän läpimittaa. Komeetan ytimen läpimitta on vain kymmenkunta kilometriä ja sekin on suurelta osin löyhää, jään ja jäätyneiden kaasujen koossapitämää soraa.
Mitä pidemmälle uutisvideota katselee, sitä hullummaksi meno muuttuu. Komeetat kytketään siinä surutta ihmiskuntaa kohdanneisiin mullistuksiin ja katastrofeihin. Ja sellainen olisi tälläkin kertaa meitä odottamassa.
Ilmiö on komeettojen kohdalla aika lailla arkea.
Mihin tahansa uskovat foliohatut voivat nyt kuitenkin huokaista helpotuksesta.
ATLAS-komeetasta odotettiin – siis ihan oikeasti – yötaivaan koristusta, joka olisi parhaimmillaan päihittänyt kirkkaudessa jopa iltataivaalla koko kevään loistaneen Venuksen.
Kuten usein komeettojen kirkkauksia koskevien ennusteiden kanssa käy, niin ei tule tapahtumaan.
Komeetta on hajonnut kappaleiksi. Hörhöimmät voivat tietysti senkin tulkita jonkinlaisen kosmisen rypälepommin räjähdykseksi, mutta todellisuudessa ilmiö on komeettojen kohdalla aika lailla arkea.
Aurinkoa lähestyvän komeetan jäät sulavat ja kaasut suihkuavat avaruuteen, jolloin hapero ydin voi menettää vähäisenkin jämäkkyytensä.
Samalla tavoin kävi esimerkiksi ISON-komeetalle, joka saapui Aurinkokunnan sisäosiin loppuvuodesta 2013. Myös siitä ennustettiin näyttävää ilmestystä, mutta sekin hajosi kokonaan.
Olemme siis turvassa. Ainakin toistaiseksi.