Venus voittaa vanhan valon
Naapuriplaneettamme Venus on loistellut taivaalla auringonlaskun jälkeen koko alkuvuoden. Viime päivinä – tai iltoina – se on vaeltanut hitaasti Plejadien tähtijoukon editse.
Muutaman sadan tähden muodostamasta ryppäästä erottuu paljain silmin näkökyvystä riippuen 5–10 tähteä. Vanhan uskomuksen mukaan ihmisellä on elinaikaa jäljellä yhtä monta vuosikymmentä kuin joukossa näkee tähtiä.
Plejadien kirkkaimmat tähdet muodostavat hieman vääntynyttä Otavaa muistuttavan kuvion. Siksi joukkoa kutsutaan toisinaan myös Pikku-Otavaksi.
Väinämöisen virsunjäljeksikin joukkoa on sanottu, mutta virallinen suomenkielinen nimi on Seulaset. Se on virheellinen käännös saksankielisestä nimityksestä Siebengestirn eli ”Seitsentähti”. Kun seula sattuu olemaan saksaksi Sieb, sotku oli valmis.
Plejadit puolestaan olivat antiikin Kreikan mytologiassa seitsemän sisarusta, joita jättiläismetsästäjä Orion jahtasi. Joka paikkaan ehtinyt ylijumala Zeus tuli apuun ja muutti Plejadit kyyhkysiksi, jotka lopulta päätyivät tähdiksi taivaalle.
Toisen tarinan mukaan Plejadit olivat alkujaankin kyyhkysiä, jotka toivat Zeus-vauvalle jumalten ruokaa eli ambrosiaa.
Monella nimellä tunnettu tähtijoukko on hyvin nuori, sillä sen tähdet ovat tiivistyneet kaasupilvestä vain noin 100 miljoonaa vuotta sitten. Kun dinosaurukset rymysivät maapallolla, Plejadit ei vielä loistanut taivaalla.
Valo on matkannut avaruuden tyhjyydessä 440 vuotta.
Ja kun toiset noin 100 miljoonaa vuotta vierähtävät, Plejadit on kadonnut. Tähdet eivät ole siinä vaiheessa vielä sammuneet, mutta ne ovat ajautuneet niin kauas toisistaan, ettei varsinaisesta joukosta voi enää puhua.
Entä Plejadien valo – kuinka vanhaa se sitten on?
Tähtijoukon etäisyys on noin 440 valovuotta eli nyt näkemämme valo on matkannut avaruuden tyhjyydessä 440 vuotta. Se on lähtenyt liikkeelle niihin aikoihin, kun Galileo Galilei aloitteli lääketieteen (kyllä!) opintoja Pisan yliopistossa ja samanikäinen William Shakespeare pänttäsi päähänsä (ehkä?) latinan kielioppia.
Plejadien tähtijoukko on noin 44 miljoonaa kertaa kauempana kuin Venus, joka on tällä hetkellä noin 95 miljoonan kilometrin etäisyydellä Maasta. Sen kirkas loiste – planeetan vaaleasta pilvipeitteestä heijastunut auringonvalo – matkaa silmiimme vähän yli viidessä minuutissa.