Koronakaranteeni vai matka Marsiin?
Maailma on menossa kiinni. Ihmiset eristäytyvät omaehtoisesti tai viranomaisten määräyksellä. Somessa kansa kinaa siitä, mitä pitäisi tehdä, mitä ei pitäisi tehdä ja mitä olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten.
Sairastuneille ja riskiryhmiin kuuluville karanteeni on epäilemättä järkevin ellei peräti ainoa vaihtoehto. Muuten meidän maallikoiden on luotettava asiantuntijoiden asiantuntemukseen.
Yhä useampi on siirtynyt etätöihin, yhteyttä työtovereihin pidetään Skypellä, Zoomilla, Teamsillä ja ties millä. Verkko on kuormittunut, kuva ja ääni pätkii, liitetiedostot katoavat bittiavaruuteen, mutta pääsääntöisesti hommat hoituvat.
Entä jos mitään muuta vaihtoehtoa ei olisi? Tai jos olisikin, sitä ei olisi mahdollista käyttää vuoteen tai pariin?
Yhtä ärsyttävää se olisi Mars-lennollakin.
Kukaan ei vielä tiedä, kauanko koronaviruksen aiheuttamaa poikkeustilaa kestää, mutta se antaa meille kaikille jonkinlaisen käsityksen siitä, miltä lento Marsiin tuntuu. Jos se nyt näinä aikoina jotakuta mietityttää.
Miehitetty lento naapuriplaneetalle kestäisi noin puoli vuotta. Koko sen ajan ainoa yhteys sukulaisiin, tuttaviin ja ylipäätään muihin ihmisiin – muuta miehistöä lukuun ottamatta – on kuvan ja äänen välityksellä.
Nyt tuntuu ärsyttävältä, jos videokuva jumittaa tai ääni vaimenee ajoittain kuulumattomiin. Vähintään yhtä ärsyttävää se olisi Mars-lennollakin.
Tekniset ongelmat eivät kuitenkaan olisi ainoa riesa. Lennon edetessä yhteyteen tulisi yhä enemmän viivettä, koska radioaallot kulkevat yhtä nopeasti – tai hitaasti – kuin valo: hieman alle 300 000 kilometriä sekunnissa.
Alkuun viive menisi pienen tuumailun piikkiin, mutta kun etäisyyttä alkaa olla miljoonia kilometrejä, se alkaa vaikuttaa jo vastaajan vetkuttelulta.
Maan ja Marsin välinen etäisyys on pienimmillään noin 56 miljoonaa kilometriä, jolloin viive yhteen suuntaan olisi kolmisen minuuttia.
Marsiin ei kuitenkaan päästä nykyisellä rakettitekniikalla lyhintä mahdollista reittiä, joten lennon kuluessa viive kasvaisi useisiin minuutteihin. Pisimmillään, yli 20 minuuttia, se olisi siinä vaiheessa, kun miehistö on Marsissa ja planeetta on vastakkaisella puolella Aurinkoa kuin Maa.
Liki kolmen vartin odottelu kysymyksen ja vastauksen välillä kävisi varmasti muutenkin kiristyneille hermoille.
Kun tehtävä on suoritettu ja on aika lähteä paluumatkalle, edessä on vielä puoli vuotta samanlaista jankkaamista tietokoneruudun ääressä.
Yhtenä merkittävänä erona nykyisen eristäytymisen ja Mars-lennon välillä on – toivon mukaan – lyhyemmän keston lisäksi se, että täällä maapallolla ovesta voi lähteä ulos kävelylle, tyhjille kaduille, puistoon tai luontoon.
Mars-lennolla oven takana on vain ilmaton tyhjyys.