”…vaikka sataisi piikkiäkeitä…”
Vanhan kansan mahtipontinen tapa liioitella arkisia asioita näkyy erityisesti sääilmiöiden kuvailussa.
Vettä sataa kuin aisaa, sataa kuin saavista kaataen, vettä tulee kuin Esterin… Tai sitten taivaalta putoilee piikkiäkeitä.
Vaikka viime aikoina rankkasateet ovat ilmastonmuutoksen seurauksena yleistyneet Suomessakin, ei tuo viimeksi mainittu luonnehdinta sentään voi pitää paikkaansa.
Kyllä voi. Tosin ei täällä maapallolla.
Kalojen tähdistön suunnassa noin 640 valovuoden etäisyydellä on tähti, jota kiertää tulikuuma planeetta. WASP-76b on hieman Jupiteria köykäisempi, mutta läpimitaltaan noin kaksi kertaa suurempi jättiläisplaneetta. Sen päivälämpötila kipuaa mielettömiin lukemiin, peräti 2 400 celsiusasteeseen.
Jopa viileimpien tähtien pinnalla on alhaisempi lämpötila.
Planeetan nimellä ei ole mitään tekemistä legendaarisen heavy metal -bändin kanssa, vaikka yhdistävänä tekijänä voisikin pitää raskasta metallia.
WASP-nimi tulee ”Wide Angle Search for Planets” -havaintoprojektista, jossa etsitään eksoplaneettoja tarkkailemalla laajakulmakameroilla tähtien vähäisiä kirkkaudenvaihteluita.
WASP-76b:n huiman helteen syynä on etäisyys, jolla planeetta kiertää puolisentoista kertaa Aurinkoa massiivisempaa ja hieman kuumempaa tähteä: alle viisi miljoonaa kilometriä.
Se vastaa noin 12-kertaista Maan ja Kuun välimatkaa.
Höyrystynyt rauta tiivistyy pieniksi pisaroiksi.
Planeetalta menee aikaa yhteen kierrokseen tähden ympäri vajaat kaksi meikäläistä vuorokautta. Tällaisilla etäisyyksillä kiertäville eksoplaneetoille on tyypillistä, että ne kääntävät aina saman puolen kohti tähteä – siis samaan tapaan kuin Kuu kääntää aina saman puolen kohti Maata.
Siitä on seurauksena melkoiset sääolot ja erityisesti niiden vaihtelut.
Päiväpuolen ikipaahteessa molekyylit hajoavat atomeiksi ja jopa rauta höyrystyy. Kun planeetan pyörimisliike on lukkiutunut, sen päiväpuolella puhaltaa voimakkaita tuulia, jotka kuljettavat rautahöyryä yöpuolelle.
Siellä lämpötila on noin tuhat astetta alhaisempi, joten höyrystynyt rauta tiivistyy pieniksi pisaroiksi ja sataa alas taivaalta. WASP-76b-planeetalla ei siis ihan piikkiäkeitä sada, mutta jättiläisplaneetan suuressa painovoimassa pienillä rautapisaroillakin on melkoisesti iskuvoimaa.
Kun rautasateet piiskaavat pilkkopimeydessä olevaa planeetan puoliskoa, missä lämpötila on pitkälti toistatuhatta astetta, eivät olosuhteet voi enää kovin paljon helvetillisemmiksi muuttua.