Ehdoton antrooppinen periaate
Antrooppinen periaatehan kertoo, että maailmankaikkeus on juuri sellainen kuin on, jotta me voimme olla sitä tarkkailemassa.
Ja maailmankaikkeutta tarkkailemalla olemme saaneet selville millainen se on.
Esimerkiksi Aurinko on vakaasti loistava tähti, jota Maa kiertää sellaisella etäisyydellä, että olosuhteet ovat suotuisat olemassaolomme kannalta.
Se on kuitenkin vielä pientä. Koko maailmankaikkeus, sen kehitys, perusrakenne ja ominaisuudet fysiikan perusvakioita myöten ovat sellaiset, että se tekee mahdolliseksi ihmisen ja ylipäätään elämän esiintymisen.
Eihän se niin ole.
Jos maailmankaikkeus olisi toisenlainen ja perusvakiot erilaisia, me emme olisi täällä ihmettelemässä, miksi emme voi olla olemassa. Maailmankaikkeus ei ole meitä varten.
Mutta entä jos antrooppinen periaate onkin vain kalpea aavistus asioiden todellisesta tolasta?
Entä jos maailmankaikkeuden olemus ei selviäkään teoreettisen tutkimuksen pohjalta tehtyjen löytöjen tuloksena, vaan se muotoutuu ihmisen kehittämien teorioiden mukaiseksi?
Nikolaus Kopernikus luonnosteli aurinkokeskisen mallinsa viitisensataa vuotta sitten, ja kas: pian alkoi kertyä teoriaa tukevia havaintoja. Pitkiin aikoihin kukaan ei ole enää epäillyt, etteikö Maa kiertäisi Aurinkoa. (Sen litteyteen uskoviin en nyt ota kantaa.)
Pimeän energiankin arvoitus ennen pitkää ratkeaa.
Pulsarit eli vinhasti pyörivät neutronitähdet tunnistettiin nelisenkymmentä vuotta sen jälkeen, kun Subrahmanyan Chandrasekhar oli ennustanut, että tietynmassainen tähti luhistuu neutronitähdeksi.
Higgsin hiukkanen löytyi viitisenkymmentä vuotta sen jälkeen, kun Peter Higgs, François Englert ja Robert Trout ennustivat sen olemassaolon.
Gravitaatioaaltoja onnistuttiin havaitsemaan sata vuotta sen jälkeen, kun Albert Einstein kehitti yleisen suhteellisuusteorian, joka ennusti niiden olemassaolon.
Parhaillaan etsitään kiivaasti pimeän aineen hiukkasia ja taatusti nekin vielä löydetään.
Todennäköisesti pimeän energiankin arvoitus ennen pitkää ratkeaa, ovathan tutkijat sen esiintymiseen päätyneet.
Entä jos koko maailmankaikkeus on vain meidän keksintöämme? Ei niin, etteikö se olisi olemassa ja etteivätkö havaitsemamme asiat olisi todellisia, mutta niitä ilmestyy sitä mukaa kuin tulemme niitä ajatelleeksi.
Onko maailmankaikkeus meitä varten vai meistä lähtöisin?
SPOILER ALERT! Ei ole.