Kääpiöplaneettoja, kuita, mitä näitä nyt on…
Pluto löytyi tasan 90 vuotta sitten, tarkkaan ottaen 18. helmikuuta 1930. Tuona päivänä Clyde Tombaugh bongasi pitkään metsästetyn planeetan valokuvauslevyltä.
Sittemmin kääpiöplaneetaksi alennettu pistemäinen kohde oli tosin piirtynyt valoherkälle materiaalille useampaan otteeseen jo saman vuoden tammikuussa. Eikä siinä vielä kaikki.
Percival Lowellin perustamassa observatoriossa ”Planeetta X:ää” oli etsitty jo 1900-luvun alkuvuosina. Kun Pluto sitten löytyi, kävi ilmi, että se oli onnistuttu valokuvaamaan niinkin aikaisin kuin vuonna 1915. Tuolloin kaukainen taivaankappale jäi kuitenkin tunnistamatta.
Kaikkein varhaisin tiedossa oleva havainto Plutosta on tehty vuonna 1909 Yerkesin observatoriossa. Toisaalta Tombaughin löytö julkistettiin vasta 13. maaliskuuta 1930, joten halutessaan Pluton vuosipäivää voi viettää moneen kertaan.
Nyt käsillä olevasta merkkipäivästä uutisoi nettisivuillaan myös Tekniikka&Talous. Faktat ovat jutussa oikein, mutta kuvituspuolella sen sijaan on menty vähän metsään.
Tai vähän ja vähän: reippaat neljä miljardia kilometriä.
Kuvassa nimittäin on Jupiterin neljästä suuresta kuusta toiseksi uloin eli Ganymedes.
Itse asiassa Ganymedes on koko Aurinkokunnan suurin kuu. Sen läpimitta on yli 5 200 kilometriä, joten se jättää reilusti taakseen sekä oman Kuumme (hieman alle 3 500 kilometriä) että planeetta Merkuriuksen (vajaat 4 900 kilometriä).
Tiedeuutisoinnissa faktojen pitäisi olla oikein.
Ganymedes on läpimitaltaan yli kaksi kertaa suurempi kuin Pluto (vähän alle 2 400 kilometriä).
Yksittäisen taivaankappaleen kuvasta on tietenkin mahdoton päätellä sen kokoa. Lisäksi sekä Pluto että Ganymedes ovat jäisiä palloja, joiden pinnalla on osittain samanlaisia maastonmuotoja.
Ganymedes ei kuitenkaan ole Pluto.
Tähtitieteessä kuten tieteissä yleensäkin on paljon asioita, joista ei olla varmoja. Jokin ”fakta” ei välttämättä ole sen pitävämpi kuin jokin toinenkaan.
Silti on paljon asioita, jotka ovat täysin varmoja, ja tiedeuutisoinnissa niiden pitäisi olla oikein.
Vaikka Ganymedeen ja Pluton sekoittamista toisiinsa ei välttämättä tarvitse pitää isona erheenä, tällaiset epätarkkuudet ovat tiedeuutisoinnissa yhä yleisempiä.
Huolimatta siitä, että asioiden tarkistaminen on nykyisin helpompaa ja nopeampaa kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Valitettavasti myös virheiden tekeminen on yhtä lailla helpompaa ja nopeampaa kuin koskaan ennen.