No mutta maapallohan se siinä!

Profiilikuva
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Hailakka sininen piste. Kuva: NASA/JPL-Caltech

30 vuotta sitten Voyager 1 -luotain otti ehkä kuuluisimman kuvansa.

Juuri ennen sinnikkään aluksen kameran sammuttamista sen kylmä katse suunnattiin sinne, mistä se oli tullutkin: kohti Maata.

Tai itse asiassa Aurinkokuntaa, sillä jo tuolloin Voyager 1 oli niin kaukana Auringosta – yli kuuden miljardin kilometrin päässä – että kaikki planeetat olivat samalla suunnalla kiiluvia vähäisiä valopisteitä.

Luotain napsi kaikkiaan 60 kuvaa, jotka yhdistettiin planeettojen ”perhepotretiksi”. Porukasta jäi uupumaan Merkurius, joka oli niin lähellä Aurinkoa, että hukkui sen hohteeseen – vaikka hohde ei tuolla etäisyydellä kummoinen ollutkaan.

Mars oli puolestaan sellaisessa asemassa, että se näkyi luotaimen silmin vain kapeana sirppinä, liian kapeana erottuakseen kuvissa.

Maa näkyy sinertävänä pisteenä, jolle tähtitieteilijä Carl Sagan antoi nimityksen Pale Blue Dot, ”hailakka sininen piste”.

Se on kaikki mitä meillä on.

Ensimmäistä kertaa ihminen näki oman maailmansa juuri niin merkittävänä kuin se maailmankaikkeuden kannalta onkin: pelkkänä valopisteenä.

Toisaalta se on kaikki mitä meillä on. Toistaiseksi avaruudesta ei ole löytynyt toista planeettaa, jolla me varmuudella voisimme elää. Jos ja kun sellainen löytyy, matkaa on joka tapauksessa niin paljon, että siitä ei ole varasuunnitelmaksi, jos sössimme asiat totaalisesti nykyisellä kotiplaneetallamme.

Vuosipäivän juhlistamiseksi – ja ehkä myös muistutukseksi edellä mainitusta tosiseikasta – NASA on julkaissut kuvan uudelleen, nykyaikaisilla menetelmillä käsiteltynä.

Kun Voyager 1 aikoinaan otti kaukaisen kuvan Maasta, sillä oli takanaan jo pitkä matka.

Se oli alkanut syyskuussa 1977 ja vienyt sekä Jupiterin että Saturnuksen ohi. Edessä oli vielä pidempi matka kohti tähtienvälistä avaruutta, johon Voyager 1 ensimmäisenä ihmisen rakentamana laitteena siirtyi vuonna 2012.

Tällä hetkellä Voyager 1 -luotaimen etäisyys on yli 22 miljardia kilometriä eli noin 148 kertaa suurempi kuin Maan keskietäisyys Auringosta. Ja se toimii yhä.

Runsaan 20 watin radiolähettimen signaalilta kestää tulla Maahan saakka yli 20 tuntia.

Voyager 1 on ollut sokea jo kolmen vuosikymmenen ajan, mutta osa sen mittalaitteista välittää edelleen tietoja tähtienvälisestä avaruudesta.

Ensimmäisenä ihmisen rakentamana laitteena.