Öljykin on uusiutuva luonnonvara
…jos riittävän pitkään odottelee, ihan niin kuin turvekin.
Turpeen käytöstä energiantuotantoon on viime aikoina keskusteltu paljon. Tällä hetkellä sen status polttoaineena on ristiriitainen.
EU ja IPCC eli hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli luokittelevat turpeen fossiiliseksi polttoaineeksi, Suomessa sitä halutaan kutsua ”hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi”.
Silkkaa sanahelinää.
2000-luvun alkuvuosina tietyt omaan pussiin pelaavat poliitikot yrittivät jopa saada turpeen luokitelluksi uusiutuvaksi energianlähteeksi.
Kyllähän se on uusiutuva – jos tosiaan odottelee riittävän pitkään.
Turve on määritelmänsä mukaan eloperäinen maalaji, joka syntyy kasvien jäännöksistä hapettomissa olosuhteissa epätäydellisen hajoamisen tuloksena.
Malttaako joku odottaa tuhansia vuosia?
”Hitaasti uusiutuvaa biomassapolttoainettapa” hyvinkin.
Mutta to-del-la hitaasti.
Geologian tutkimuskeskuksen mukaan turpeen kerrostumisnopeus on noin 0,38 millimetriä vuodessa. Yhden metrin paksuisen turvekerrostuman muodostumiseen menee siis aikaa yli 2 600 vuotta.
Nykyisillä turvetyömailla nostetaan siten tuhansia vuosia sitten syntynyttä turvetta. Malttaako joku odottaa tuhansia vuosia, että polttoaine ”uusiutuu”?
Ja kun suo kuivatetaan ja turve nostetaan voimalaitoksissa poltettavaksi, sille paikalle ei enää suota tule, vaikka aikaa ja tupakkaa kuluisi kuinka paljon.
Öljy- ja maakaasuesiintymien ikä lasketaan miljoonissa vuosissa, mikä on tietysti hyvin paljon pidempi aika kuin vanhimmankaan turpeen ikä.
Ihmisen, nyky-yhteiskunnan, jopa nykyisen sivilisaation kannalta tuhannet ja miljoonat vuodet ovat käytännössä yhtä kaukana – eli aivan liian kaukana – tulevaisuudessa.
Turpeen käyttö polttoaineena on muutenkin hölmöläisten hommaa. Ensinnäkin sen hiilidioksidipäästöt ovat muihin energianlähteisiin verrattuna pahimmasta päästä.
Käytettäessä turvetta polttoaineena hiilidioksidia vapautuu kilowattituntia kohti melkein kaksi kertaa enemmän kuin maakaasulla ja bensiiniin verrattunakin päästöt ovat lähes 50 prosenttia suuremmat.
Soiden muuttaminen turvetyömaiksi on hölmöä toisestakin syystä: ne ovat tehokkaita hiilinieluja.
Ilmastonmuutoskeskustelussa on viime aikoina ollut paljon esillä metsien merkitys hiilinieluina, mutta turvemaahan sitoutuu hiiltä hehtaaria kohti kymmenen kertaa enemmän kuin mihinkään muuhun ekosysteemiin.
Toisaalta pidetäänhän Suomessa järkevänä metsienkin jauhamista selluksi, joka myydään pilkkahintaan ulkomaille.