Vampyyritähti jäi kiinni rysän päältä
Talvella kitsaasti näyttäytyvä Aurinko loistaa jokseenkin tasaisesti vuosimiljardista toiseen, mutta kaikki tähdet eivät ole yhtä säyseitä ja seesteisiä.
Monien tähtien kirkkaus vaihtelee – esimerkiksi Orionin tähdistön oranssinpunainen Betelgeuze on viime aikoina himmentynyt huomattavasti – ja ennen pitkää tähti kuin tähti päättää päivänsä enemmän tai vähemmän tuhoisalla tavalla.
Kaikkien pahimmat gangstatähdet majailevat kaksoistähtijärjestelmissä, joissa ne säälimättä terrorisoivat naapuriaan.
Tutkijat ovat vastikään löytäneet äkisti kirkastuneen tähden, joka imee kumppanistaan ainetta niin, että sillä itselläänkin on ruoansulatusvaikeuksia.
Kaksoistähdet, joissa tähdestä toiseen virtaa kaasua, eivät ole mitenkään poikkeuksellisia. Yleensä imurina toimiva osapuoli on valkoinen kääpiö, suunnilleen Auringon kokoisen tähden hiljalleen hiipuva jäänne.
Kaikki tähdet eivät ole yhtä säyseitä ja seesteisiä.
Valkoiset kääpiöt ovat korkeintaan puolisentoista kertaa Aurinkoa massiivisempia, mutta läpimitaltaan ne ovat vain maapallon luokkaa.
Nyt löytyneen pariskunnan tekee erikoiseksi toisen ”tähden” vielä vaatimattomampi koko, sillä sen arvioidaan olevan massaltaan vain noin kymmenesosa valkoisesta kääpiöstä.
Tarkkaan ottaen kyseessä ei edes ole oikea tähti, vaan ruskea kääpiö. Sellaisiksi luokitellaan taivaankappaleet, jotka ovat liian isoja planeetoiksi, mutta liian pieniä tähdiksi.
Niiden sisuksissa lämpötila ei nouse riittävän korkeaksi, jotta fuusioreaktiot käynnistyisivät. Siksi ne säteilevät hyvin heikosti ja hohkaavat avaruuteen ainoastaan lämpöä, joka niiden uumeniin on jäänyt, kun ne aikoinaan ovat tiivistyneet tähtienvälisestä kaasupilvestä.
Pienempäänsä kiusaavan valkoisen kääpiön jäljille päästiin tutkimalla jo käytöstä poistuneen Kepler-avaruusteleskoopin arkistomateriaalia. Kepler etsi liki kymmenen vuoden ajan eksoplaneettoja tarkkailemalla tähtien kirkkauksia: jos planeetta kulkee Maasta katsottuna tähden editse, se himmenee hetkellisesti.
Samalla kun Kepler löysi yli 2 300 eksoplaneettaa ja toisen mokoman potentiaalisia kandidaatteja, se tuli bonganneeksi tähtiä, joiden kirkkaus vaihtelee muista syistä.
Tässä kahden kääpiön tapauksessa kirkkaus kasvoi siksi, että valkoisen kääpiön imuroima kaasu muodosti sen ympärille kiekon, jonka lämpötila nousi lähes 12 000 celsiusasteeseen.
Kääpiönovaksi kutsuttu purkaus kasvatti kaksoistähden kirkkauden noin 1600-kertaiseksi. Muutamassa viikossa se oli palannut ennalleen, mutta jos muista samankaltaisista systeemeistä tehdyt havainnot antavat minkäänlaista osviittaa, odotettavissa on uusia kirkastumisia.