Aamunvirkuille on luvassa ikuinen elämä
Ainakin jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alituisiin lausuntoihin on – hiukan kärjistäen – uskominen.
Illanvirkut ovat ”virallisen totuuden” mukaan aamunvirkkuja huonompia ihmisiä, koska heillä on huonot elämäntavat, jotka johtavat huonokuntoisuuteen, sairasteluun, jopa ennenaikaiseen kuolemaan.
Tutkimusten mukaan yhteys on täysin selvä. Vai onko?
Illanvirkut ovat oletuksen mukaan huonokuntoisempia ja sairaampia kuin aamunvirkut, koska he kukkuvat yömyöhään ja unirytmi menee sekaisin.
Ja kun unirytmi menee sekaisin, sisäinen kello alkaa jätättää.
Tuoreimman Hesarin, alun perin Tiede-lehden jutun mukaan silloin ovat riskeinä ”muun muassa epäterveellinen ruokavalio, tunnesyöminen, niukka liikunta, pitkä ruutuaika, tupakointi, runsas alkoholin käyttö, unettomuus, painajaiset ja kaamosoireilu”.
Ja kaikki tämä vain ja ainoastaan siksi, ettei mene illalla ajoissa nukkumaan ja herää aamulla riittävän aikaisin.
Ei mikään ihme, jos kunto ja terveys alkavat pettää.
Unirytmi ei välttämättä mene sekaisin siksi, että valvoo myöhään, vaan ongelmana on aikainen herääminen. Silloin unta ei kerry riittävän monta tuntia, sen toteamiseen ei tarvita korkeampaa matematiikkaa.
Jos on luontaisesti illanvirkku ja aamuntorkku, univaje ei synny siitä, että painuu ”liian myöhään” pehkuihin. Aika monet ihmiset menevät nukkumaan silloin kun väsyttää. Ja jos uni alkaa painaa silmiä vasta puoliltaöin, sille ei voi mitään.
Toki monilla on työ- tai muita esteitä, jotka venyttävät iltaa, vaikka kuinka nukuttaisi. Silti on harhaista luoda mielikuva, että illanvirkut valvoisivat väkisin ”liian myöhään”.
Univaje syntyy sitten siitä, että joutuu raastamaan itsensä ylös kesken makeimpien unien. Ja kun se toistuu aamu toisensa jälkeen, ei ole mikään ihme, jos kunto ja terveys alkavat pettää.
THL:n mantrat alkavat yhä enemmän muistuttaa vanhan kansan viisauksia aikaisista linnuista, talon pitävistä tavoista ja kullan kalliista aamun hetkistä.
Breaking news! Emme enää elä maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa, jossa suuren osan kansasta oli pakko herätä aamuyöllä lypsämään lehmiä.