Kun maass’ on hanki – tai sitten ei
Joulukuu alkoi lupaavasti lumisissa merkeissä, mutta näin itsenäisyyspäivänä ollaan taas normimeiningeissä.
Läpimärkä lippu lepää tangossa ja tiputtelee vettä, lumiraja on rannikolla Vaasan pohjoispuolella eikä Keski-Suomessakaan ole kovin kummoiset hiihtokelit.
Sää vaihtelee, mutta ilmastonmuutoksen suunta on selvä. Valkeaa joulua on yhä suuremmassa osassa Suomea vaikea löytää muualta kuin laulujen sanoituksista.
Sadetta kyllä tulee, siitä ei ole epäilystäkään, mutta se lankeaa mustaan maahan vetenä. Jatkossa yhä useammin ja yhä pidempään.
Syynä ovat tietysti plussakelit, mutta ne vaikuttavat muutenkin kuin vain sanelemalla, missä olomuodossa vesi sataa pilvistä.
Kun lämpötilat nousevat, myös merivesi pysyy lämpimänä pidemmälle syksyyn ja talveen. Meri ei jäädy, jolloin se syytää ilmakehään vesihöyryä vielä silloinkin, kun jääkansi menneinä vuosina ja vuosikymmeninä esti sen.
Merestä myös haihtuu vesihöyryä sitä enemmän mitä lämpimämpää vesi on. Kun saderintamat kulkevat maamme yli pääsääntöisesti lännestä itään, ne keräävät meren yllä lisää kosteutta, joka sitten tulee kaatosateena alas.
Siihen ei pure sateenvarjokaan.
Tänä syksynä ja alkutalvena on sademäärien ennustaminen tuntunut olevan kovin vaikeaa. Vaikka arvio sateisesta päivästä olisi osunut kohdalleen, vettä on tullut selvästi ennustettua enemmän.
Hulevesijärjestelmät ovat kovilla, sillä niitä ei yleensä ole mitoitettu pitkään jatkuvien kaatosateiden mukaan. Vettä kertyy painanteisiin, olivat ne sitten kuoppia pelloilla, alikulkuja teillä tai metrotunneleita maan alla.
Tai sitten tulee pitkään jatkuvaa, kaiken kastelevaa tihkua, brittityyppistä ”drizzleä”. Siihen ei pure sateenvarjokaan, sillä pikkuruiset pisarat leijuvat ilmassa niin, että ne ajautuvat kävellessä varjon allekin.
Missä ovat ”vanhojen hyvien aikojen” keskivertosateet, joita melkein aina seurasi pouta?
Jos hakemalla hakee hyviä puolia – jos niitä sellaisiksi voi kutsua – kasvavat sademäärät tulevat alas vetenä. Lumena ne tietäisivät ehkä vielä suurempia ongelmia.
Kaksi vuotta sitten lokakuun sademäärä täällä Nuuksiossa oli 226 millimetriä. Jos se kaikki olisi tullut lumena, olisimme saaneet ”nauttia” parimetrisistä hangista.