Vihreää energiaa mustasta aukosta
Eksoplaneettojen etsintä tuottaa yhä kummallisempia tuloksia, myös teoreettisella puolella.
Elämän kannalta kiinnostavimpina pidetään tavallisia maankaltaisia planeettoja, jotka kiertävät tavallisia auringonkaltaisia tähtiä, mutta maailmankaikkeudessa voi olla paljon eksoottisempiakin järjestelmiä.
Tutkijat ovat pohtineet, voisiko mustan aukon ympärille muodostua planeettoja. Vallitsevan käsityksen mukaan planeettakunnat syntyvät nuoria tähtiä ympäröivistä kaasu- ja pölykiekoista – ja sellaisia on usein myös mustien aukkojen ympärillä.
Galaksien keskustoissa lymyävien supermassiivisten mustien aukkojen ainekiekoissa voi olla materiaa sadantuhannen Auringon verran eli miljardi kertaa enemmän kuin tavallista tähteä ympäröivässä niin sanotussa protoplanetaarisessa kiekossa.
Mustaan aukkoon syöksyvä aine säteilee voimakkaasti, mutta kiekko voi olla niin tiheä, että sen sisäosat varjostavat ulompia alueita. Silloin kiekon lämpötila voi olla paikoin niin alhainen, että jään peittämät pölyhiukkaset alkavat kasautua yhä isommiksi kokkareiksi, lopulta kenties planeetoiksikin – siis samaan tapaan kuin protoplanetaarisissa kiekoissa.
Alieneilla on käytössään ehtymätön energianlähde.
Laskelmien mukaan supermassiivisen mustan aukon ympärille voi satojenmiljoonien vuosien kuluessa muodostua kymmeniätuhansia planeettoja. Ne kiertäisivät mustaa aukkoa useiden valovuosien etäisyydellä, joten niillä ei olisi vaaraa joutua kosmisen imurin pohjattomaan nieluun.
Toistaiseksi ei ole mitään havaintomenetelmää, jolla supermassiivisten mustien aukkojen planeettoja voisi löytää tai edes etsiä. Jos planeettoja on ja jos niillä on kehittynyt älyllistä elämää (mikä on kyllä hyvin epätodennäköistä), alieneilla on käytössään ehtymätön ja ehdottoman puhdas energianlähde.
Raimo Keskinen ja Heikki Oja hahmottelivat jo vuonna 1977 ilmestyneessä kirjassa Mustaa aukkoa etsimässä (Ursa), kuinka tekninen sivilisaatio voisi ratkaista yhdellä iskulla sekä energia- että jäteongelmansa.
Jos musta aukko pyörii – mikä on varsin perusteltu olettamus – sen lähettyvillä on alue, johon päätyvä kappale voi hajota siten, että osa siitä putoaa aukon uumeniin ja osa sinkoutuu takaisin avaruuteen. Karkuun pääsevällä kappaleella on energiaa kummankin palasen massaa vastaava määrä.
Mustan aukon lähistölle voitaisiin siis ”pudottaa” jäteastioita, jotka tyhjentävät sisältönsä kosmiseen kuiluun ja tulevat suurella nopeudella takaisin. Astiat voitaisiin napata kiinni – Keskisen ja Ojan mukaan – siten, että ne pyörittävät samalla sähkögeneraattoreita.
Mustan aukon muodostama jätemyllyn ja turbiinin yhdistelmä voisi tuottaa sähköä jopa sadan prosentin hyötysuhteella.
Sikäli kuin pitkälle kehittynyt supersivilisaatio tarvitsisi niin arkaaista energiamuotoa kuin sähkö.
