Kirkkaus on katsojan silmässä
Aurinkokuntaan on tullut jälleen vieras tähtienvälisestä avaruudesta. Vajaat kaksi vuotta sitten ’Oumuamua pyyhälsi planeettajärjestelmämme halki ja palasi saman tien kosmiseen tyhjyyteen.
Villeimpien haihattelujen mukaan kyseessä olisi ollut vieraan sivilisaation lähettämä luotain. Lähtöpaikkaa on mahdoton selvittää eikä edes ’Oumuamuan muodosta olla aivan varmoja, sillä se näkyi jättikaukoputkienkin valokuvissa vain mitättömänä valopisteenä.
Uuden tulokkaan löysi Gennadi Borisov elokuun lopussa Krimin observatoriossa. Löytäjänsä mukaan se sai nimekseen Borisov ja tunnuksekseen C/2019 Q4. C-kirjain viittaa siihen, että tällä kertaa kyseessä on komeetta.
’Oumuamuan luonnehan jäi aavistuksen epävarmaksi – vaikka se ei olisikaan ollut tähtienvälinen luotain.
Komeetoille on tyypillistä ytimestä purkautuvan kaasun muodostama koma ja pyrstö, joka venähtää komeetan tullessa lähemmäs Aurinkoa.
Borisovilla on jo kumpainenkin, mutta niiden osalta valtamedia tarjoilee huttua. Uutisoinnissa on kerrottu ”kirkkaasti näkyvästä hunnusta ja pyrstöstä”.
Useimmat taivaalla vaeltavat komeetat ovat vaatimattomia utuläikkiä.
Kirkkaus on tietysti suhteellinen käsite. Aurinko on kirkas, mutta niin on täysikuukin, kun se loistaa pimeällä yötaivaalla.
Venus on kirkas planeetta ja Sirius kirkas tähti. Komeettaa luonnehditaan yleensä kirkkaaksi, jos se näkyy paljain silmin. Useimmat taivaalla vaeltavat komeetat ovat vaatimattomia utuläikkiä, joiden näkeminen edellyttää vähintään kiikarin, useimmiten kaukoputken tuomaa lisätehoa.
Entäpä sitten tähtienvälisestä avaruudesta tullut komeetta Borisov? Voiko sitä sanoa kirkkaaksi?
Kovin vaikea sille on löytää perusteita.
Tähtitieteellisten kohteiden kirkkauksia mitataan magnitudeilla, joiden muodostama asteikko on logaritminen. Yhden magnitudin ero vastaa noin 2,5-kertaista eroa kirkkaudessa.
Kirkkaimpien kohteiden magnitudit ovat negatiivisia. Esimerkiksi Auringon magnitudi on –26,7 ja täysikuun –12,6. Himmeimmät paljain silmin näkyvät tähdet ovat magnitudiltaan luokkaa +6.
Borisovin kirkkaus kasvaa vähitellen, kun se lähestyy Aurinkoa, mutta muutama päivä sitten kaukaa tulleen komeetan magnitudi oli +18.
Mitä se tarkoittaa käytännössä?
Himmeimmät paljain silmin näkyvät tähdet ovat kymmeniätuhansia kertoja Borisovia kirkkaampia. Komeetan erottaminen omin silmin öiseltä taivaalta edellyttäisi kaukoputkea, jossa on 70–80 senttimetrin läpimittainen peili.
Borisov ei siis ole erityisen kirkas. Millään mittapuulla.