Rahalla saa ja Expressillä pääsee
Euroopan avaruusjärjestön sinnikäs Mars Express -luotain on tutkinut naapuriplaneettaamme joulusta 2003 lähtien. Syksyllä tulee täyteen jo 20 000. kierros Marsin ympäri. Merkkipaalun kunniaksi ESAssa on koottu yhteen yli 15 vuotta kestäneen urakan numerotietoja.
Luotain on kuvannut tarkalla stereokamerallaan peräti 98,8 prosenttia Marsin pinnasta. Noin 81 prosenttia on tallennettu erotuskyvyllä, joka on alle 20 metriä per pikseli.
Kuvia on kertynyt yli 35 000. Kun Mariner 4, ensimmäinen onnistunut Mars-luotain, ohitti planeetan heinäkuussa 1965, se lähetti Maahan hulppeat 21 kuvaa.
Naapurimaailma muistuttaa enemmän Kuuta kuin Maata.
Nekin mullistivat käsityksen Marsista, sillä aiemmin oli arveltu, että vaikka siellä ei ”pieniä vihreitä miehiä” olekaan, planeetan pinnalla voi hyvinkin esiintyä jonkinlaista kasvillisuutta.
MarINER 4 -luotaimen kuvat kertoivat karusti, että naapurimaailma muistuttaa enemmän Kuuta kuin Maata, ja kraattereiden kirjoma pinta näyttää tyystin elottomalta.
Tieteellisiä mittauksia Mars Express on tehnyt tuplasti kuvien verran. Alati karttuvaan havaintoarkistoon on viety jo lähes 900 000 tiedonjyvästä. Mars vaikuttaa edelleen tyystin elottomalta, mutta haaveet elämästä eivät ole kokonaan murentuneet.
Planeetan kaasukehässä on todettu olevan metaania, joka saattaa olla merkki ahkerasti etsityistä alkeellisista eliöistä.
Dataa käsitelleet tutkijat eivät muutenkaan ole olleet toimettomina. Tähän mennessä Mars Expressin keräämien tietojen pohjalta on julkaistu yli 1 200 tieteellistä artikkelia.
Mars Express ei ole tutkinut pelkästään punaista planeettaa, vaan myös sen kahta piskuista Kuuta. Tarkkailun kohteena on ollut erityisesti niistä suurempi eli Phobos. Epäsäännöllisen muotoisella kuulla on läpimittaa enimmillään vajaat 30 kilometriä ja Mars Express on ohittanut sen lähimmillään 45 kilometrin etäisyydeltä.
Alle 500 kilometrin päästä tapahtuneita ohilentoja on yli 50 ja alle 1 000 kilometrin etäisyydelle luotain on uskaltautunut melkein 200 kertaa. Maanpäällisiin havaintoihin verrattuna erotuskyvyn kasvu on huima, sillä pienimmilläänkin Maan ja Marsin välinen etäisyys on noin 55 miljoonaa kilometriä.
Phobos ja Deimos näkyvät suurimmillakin kaukoputkilla vain mitättömän pieninä valopisteinä.
Luotain tuli maksamaan 350 miljoonaa, mikä on toki paljon rahaa ja joidenkin mielestä kaikki avaruustutkimukseen käytetyt eurot menevät hukkaan. Mars Express maksoi kuitenkin alle puolet siitä, mitä vastaavat jenkkiläiset luotainhankkeet.
Lisäksi sen oli määrä toimia vähintään yhden Marsin vuoden eli noin kahden meikäläisen vuoden ajan. Takuuaika on ylitetty jo kauan sitten.