Kuu ei ole osa Marsia
Kun POTUS tviittailee, somekansalla on hauskaa. Kesäkuun alussa saimme tietää, että Kuu on osa Marsia.
Omiin silmiini sattuneista kommenteista hupaisin oli väännös presidentti John F. Kennedyn 1960-luvun alussa pitämästä puheesta: ”Me päätimme mennä Kuuhun. Emme siksi, että se on helppoa, vaan siksi, että se on Mars.”
Niinhän ei tietenkään ole eikä edes Trump – toivottavasti – sitä tarkoittanut. Kuu on osa Marsia NASAn tulevaisuudensuunnitelmissa. Siihen voisi sanoa valitettavasti.
Kuuta pidetään luontevana ponnahduslautana pidemmälle suuntautuville avaruuslennoille, mikä on periaatteessa järkevä ajatus. Kuuta kiertävälle radalle kaavaillaan Gateway-avaruusasemaa, josta sitten suunnattaisiin kauemmas avaruuteen – Marsiin ja kenties asteroideille. Näppärää, periaatteessa.
Käytäntö onkin sitten kokonaan toinen juttu. Kuuta kiertävältä radalta ja jopa Kuun pinnalta on helpompi singota matkaan avaruusaluksia, mutta alukset on silti rahdattava joko kokonaisina tai osina Maasta. Ja maanpinnalta avaruuteen pääsy vaatii voimakkaita kantoraketteja.
Kuussahan on jo käyty, joten sinne pääseminen voi tuntua helpolta hommalta. Sitä se ei kuitenkaan ole.
Tekniikassa ja elektroniikassa on tapahtunut viidessä vuosikymmenessä sellaisia harppauksia, että ammoisista Apollo-lennoista on tulevien kuumatkojen kannalta suunnilleen yhtä paljon iloa kuin vanhan Kuplavolkkarin korjaustaidoista nykyautojen ongelmien ratkomisessa (tiedän sen omasta kokemuksesta…).
Kuuhun ja Marsiin voidaan mennä samalla tekniikalla, joten siinä mielessä Mars-lennot ovat luonteva jatko Kuuhun suuntautuville reissuille. Mutta sitä ne olivat monien mielestä jo 1970-luvulla eikä Marsissa silti ole vieläkään käyty.
Eikä pelkkä tekniikka riitä. Lento Kuuhun kestää muutaman päivän, Marsiin puoli vuotta. Matkatavaroiden määrä on ihan toinen ja se vaatii enemmän myös aluksen koolta.
Ja johonkin ihmistenkin on ahtauduttava. Matkailuauton kokoisessa kopperossa ei välttämättä viihdy kuukausimääriä. Sekin on toki ratkaistavissa kasvattamalla aluksen kokoa.
Suurimmaksi ongelmaksi voi kuitenkin muodostua raha. Apollo-ohjelman kustannukset olivat nykyrahassa yli 150 miljardia dollaria. Jos ja kun Kuuhun vihdoin palataan, hinta ei välttämättä kohoa samoihin lukemiin, mutta halvaksi se ei tulisi nytkään.
Jos Marsiin tähdätään Kuun kautta, voi hyvinkin käydä niin, että kun Kuuhun on palattu, Marsiin ei enää ole varaa.