Valtaavatko zombitähdet Linnunradan?
Kun Aurinko muutaman miljardin vuoden kuluttua päättää päivänsä, jättiläiseksi turvonnut päivätähtemme puhaltaa uloimmat kerroksensa avaruuteen ja jäljelle jää vain laajenevan kaasupilven keskellä kiiluva, suunnilleen maapallon kokoinen valkoinen kääpiö.
Siihen päättyy Auringon tarina.
Valkoisen kääpiön sisuksissa ei enää tapahdu fuusioreaktioita, joten sen säteily hiipuu hiljalleen ja lopulta valkoisesta kääpiöstä tulee sysimusta kääpiö – paitsi jos valkoinen kääpiö sattuukin sitä ennen heräämään kuolleista.
Tähtitieteilijät ovat löytäneet 10 000 valovuoden etäisyydellä sijaitsevan kaasusumun keskeltä oudon tähden, joka on todennäköisesti syntynyt kahden valkoisen kääpiön sulautuessa yhteen. Kauan sitten kuolleen kaksoistähden jäänteet kiersivät toisiaan radoilla, jotka vähitellen kutistuivat ja lopulta kääpiötähdet törmäsivät yhteen.
Uudestisyntyneen tähden sisuksissa paine ja lämpötila kohosivat riittävästi, jotta ammoin sammuneet fuusioreaktiot saattoivat käynnistyä uudelleen. Ja ”polttoaineeksi” kelpasivat valkoisen kääpiön varannosta huvenneita vetyä ja heliumia raskaammatkin alkuaineet.
J005311-tunnuksen saanut kuolleista herännyt tähti säteilee tällä hetkellä noin 40 000 kertaa voimakkaammin kuin Aurinko ja sen pintalämpötila on kivunnut noin 200 000 asteeseen. Zombi ei kuitenkaan pysy elävien kirjoissa pitkään – ainahan niille elokuvissa ja tv-sarjoissakin käy huonosti.
Se on tähden mutkaisen matkan lopullinen päätepiste.
Fuusioreaktiot jatkuvat niin kauan kuin fuusioitavaa ainetta riittää. Kun alkuainelistassa on muutamassa tuhannessa vuodessa päästy rautaan saakka, ydinmiilu sammuu jälleen: raudan fuusio ei enää vapauta energiaa, vaan kuluttaa sitä.
Kahden valkoisen kääpiön yhteenlaskettu massa on kuitenkin niin suuri, että paineen kadotessa uusiotähti ei enää pysy kasassa. Gravitaatio saa sen luhistumaan, jolloin uloimmat osat sinkoutuvat avaruuteen valtaisassa supernovaräjähdyksessä.
Jäljelle jää ainoastaan muutaman kilometrin läpimittainen neutronitähti. Se on tähden – tai tässä tapauksessa kahden tähden – mutkaisen matkan lopullinen päätepiste.
Tuoreen löydön myötä ei voi puhua mistään zombitähtiepidemiasta. J005311 on ensimmäinen laatuaan, jonka tähtitieteilijät ovat Linnunradasta löytäneet. Varovaisen arvion mukaan niitä voi olla kaikkiaan noin viisi.