Poukkoileva pääsiäinen – kaikuja maakeskisestä maailmankuvasta?
Pääsiäinen on siitä hassu pyhänseutu, että se tuntuu olevan milloin sattuu: heittoa on suurimmillaan toista kuukautta. Varhaisimmillaan se voi olla jo 22. maaliskuuta, myöhäisimmillään 25. huhtikuuta.
Mistä moinen vaihtelu? Syynä on se, että ihkaensimmäisen pääsiäisen tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä. Niinpä viisaat kirkkoisät päättivät vuonna 325 Nikeassa, että pääsiäinen on kevätpäiväntasaukseen osuvan tai seuraavan sen jälkeen sattuvan täysikuun jälkeisenä sunnuntaina.
Kirkolliskokouksen aikoihin tähtitiede oli vielä lapsenkengissä.
Tänä vuonna kevätpäiväntasaus oli 20.3. ja täysikuu heti sitä seuraavana päivänä. Pääsiäistä olisi siis ikivanhan säännön mukaan pitänyt viettää jo 24.3. Eipä vietetty. Mämmiä ahmitaan virallisesti vasta 21.4.
Sotkun syynä on Kuun epätasainen liike. Nikean kirkolliskokouksen aikoihin tähtitiede oli vielä lapsenkengissä, oikeastaan vasta vauvantossuissa, eikä Kuun vaiheita pystytty laskemaan kovin kummoisella tarkkuudella.
Nykyisin tiedetään, että Kuun kiertorata on hieman soikea, joten sen nopeus vaihtelee. Siksi Kuun vaiheiden väliajat vaihtelevat lähes kahden vuorokauden verran.
Kuvitteellinen keskikuu sen sijaan kiertää Maata tasaisella nopeudella. Kiertoaika on sama kuin todellisen Kuun, mutta vaiheet eivät välttämättä osu aina yksiin. Keskikuun mukainen laskennallinen täysikuu voi olla eri päivänä kuin oikea ja aito täysikuu.
Tasainen kiertonopeus kilisyttelee jotain kelloja… Kyllä, muinaisessa maakeskisessä järjestelmässä kaikki taivaankappaleet kiersivät tasaisella nopeudella pitkin ympyränmuotoisia ratoja, joiden keskipisteessä oli… Maa.
Kun 1600-luvun alkupuolella siirryttiin hissuksiin aurinkokeskiseen järjestelmään, Kuu pysyi tietysti entisellä paikallaan eli kiertämässä Maata, mutta kaikki planeetat – myös Maa – kiersivätkin Aurinkoa.
Ne eivät enää vaeltaneet ympyrän- vaan ellipsinmuotoisilla radoilla. Eikä niiden nopeuskaan ollut enää tasainen. Ellipsiradalla planeetan kiertoliike on nopeinta lähimpänä Aurinkoa ja hitainta kauimpana Auringosta. Sama pätee Kuuhun: lähimpänä Maata se viilettää rataansa pitkin suurimmalla nopeudella.
Tämänkeväinen viivästynyt pääsiäinen johtuu monesta tekijästä. Ensinnäkin kevätpäiväntasaus oli jo 20.3. vaikka se kirkollisen pääsiäissäännön mukaan on aina 21.3. Keskikuun mukainen täysikuu oli edellisenä päivänä eli 20.3. vaikka Kuu kumotti todellisuudessa täytenä vasta 21.3.
Laskennallisesti kevätpäiväntasauksen jälkeinen täysikuu on siis vasta 18.4. – siinäkin on heittoa, sillä oikeasti täysikuu on 19.4. – joten pääsiäinen on sitä seuraavana sunnuntaina eli 21.4.
Yksinkertaista, eikö totta?