Mitä Beringinmeren yläpuolella oikein räjähti?
Viime päivinä on uutisoitu, kuinka viime joulun alla Beringinmeren yläpuolella räjähti avaruudesta tullut kappale. Tai jos tarkkoja ollaan, uutisissa kerrotaan meteorista. Jos ollaan vielä tarkempia, kyse ei ollut meteorista.
18. joulukuuta Maan ilmakehään syöksyi 115 000 kilometrin tuntinopeudella useiden metrien läpimittainen kivenlohkare, joka räjähti 25 kilometrin korkeudessa. Pamauksella oli voimaa kymmenen Hiroshiman verran.
Räjähdystä ei nähnyt kukaan – paitsi japanilainen Himawari-sääsatelliitti. Sen ottamassa kuvassa näkyy jälki, jonka ilmakehässä hetken hehkunut ja räjähdyksessä hajonnut kivenkappale sai aikaan.
Kohuotsikoissa puhutaan ”Maata kohti syöksyneestä meteorista” ja ”jättimäisestä meteorin räjähdyksestä”. Ihan vähän meni taas pieleen.
Suomalaismedia ei ole epätarkkuuksineen yksin.
Kuten viimeksi helmikuun alussa kirjoitin, ”meteori on valoilmiö, joka syntyy meteoroidin iskeytyessä suurella nopeudella Maan ilmakehään. Kivi tai kivensiru kuumenee ja höyrystyy silmänräpäyksessä, mikä näkyy klassisena tähdenlentona. Joka siis tarkoittaa samaa asiaa kuin meteori.”
Maata kohti syöksyi siis meteoroidi, joka räjähti Beringinmeren yläpuolella. Jos siitä olisi selvinnyt palasia maanpinnalle – tai tässä tapauksessa merenpohjaan – saakka, ne olisivat olleet meteoriitteja.
Jos hakemalla hakee jotain lohtua, suomalaismedia ei ole epätarkkuuksineen yksin. Niin BBC, CNN kuin New Scientist puhuvat meteorista.
Kun asia menee hiukankaan hankalammaksi, tuntuu olevan samantekevää, millaisilla käsitteillä siitä kerrotaan.
Yhtä hyvin voisi väittää lentokoneen törmänneen sateenkaareen, Valtteri Bottaksen ajaneen voittoon traktorilla ja Suomenlahden ali suunniteltavan siltaa. Kuulostaisi aika hölmöltä.
Tähtitieteessä ja avaruustutkimuksessa on eksakteja termejä siinä missä muillakin tieteen ja yhteiskunnan aloilla. Ei niiden käyttö ole mitenkään poikkeuksellisen vaikeaa. Etenkään nykypäivänä, kun netistä voi tarkistaa minkä tahansa asian muutamassa sekunnissa.