Sähköstä ei ole mitään hyötyä
Näin arveli sähkömagnetismia tutkinut ja siihen pohjaavan tekniikan kehitystä edistänyt Michael Faraday 1800-luvun puolivälissä, kun silloinen valtiovarainministeri William Gladstone oli vierailulla hänen laboratoriossaan.
Faraday oli kiinnostunut sähköisistä ilmiöistä jo kirjansitojan oppipoikana, sillä hänen käsiensä kautta kulki iso joukko tietoteoksia, joita hän sitomisen lisäksi myös luki. Sittemmin hän pääsi hankkimansa tietouden turvin Sir Humphry Davyn, kuuluisan kemistin, apulaiseksi ja edelleen itsenäiseksi tutkijaksi.
Hän tutki muiden ilmiöiden muassa sähkömagneettista induktiota, elektrolyysiä ja sähkömoottorin perusteita, joista kaikista voi sanoa olleen ja olevan edelleen ”jotain” hyötyä.
Sähkömagnetismin kehittyminen ja siihen perustuvien sovellusten maailmanvalloitus – sekä Faradayn vastaus Gladstonelle – on hyvä esimerkki siitä, kuinka perustutkimusta tehtäessä on usein mahdoton tietää, mitä hyötyä siitä voi jonakin päivänä olla tai minkälaisiin löytöihin ja keksintöihin se saattaa johtaa.
Siksi sitä sanotaan perustutkimukseksi.
Ja kun siitä ei kumpua hyötyä välttämättä kovin pian, ei ainakaan yhden vaalikauden aikana, monilla poliitikoilla on kovin vähän ymmärrystä sitä kohtaan.
Suomea ei saada nousuun jauhamalla vanhaan tapaan metsiä selluksi.
Suomeen on kaivattu tiedeministeriä jo pitkään. Viimeksi tänään Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tutkas julkaisi tiedotteen otsikolla ”Suomi tarvitsee tiedeministerin”. Olisi todellakin jo korkea aika.
Suomea ei saada nousuun jauhamalla vanhaan tapaan metsiä selluksi, joka myydään maailmalle pilkkahintaan. Tarvitaan jotain uutta ja 2000-luvulle kuuluvaa. Se ei synny tyhjästä, vaikka vastikään poliittisen vastuun käsitteen uusiksi laittanut, tehtävänsä jättänyt Sipilän hallitus niin kuvittelikin: miksei mennä suoraan niihin sovelluksiin?
Tutkijat itse kyllä ymmärtävät perustutkimuksen merkityksen. Siksipä Faradayn ja Gladstonen kohtaamisesta kertovasta tarinastakin on myös toinen versio. Sen mukaan Faraday olisi vastannut Gladstonen kysymykseen sähkön hyödystä, että jonakin päivänä siitä on mahdollista kantaa veroa.
Tosin kumpikin versio lienee yhtä oikea tai väärä, sillä William Gladstonen visiitistä Michael Faradayn laboratoriossa ei ole näiden kahden anekdootin lisäksi minkäänlaista varmaa tietoa.