Sähköstä ei ole mitään hyötyä

Profiilikuva
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.
Michael Faraday tekemässä laboratoriossaan perustutkimusta, joka poiki vaikka mitä. Kuva: Science History Institute

Näin arveli sähkömagnetismia tutkinut ja siihen pohjaavan tekniikan kehitystä edistänyt Michael Faraday 1800-luvun puolivälissä, kun silloinen valtiovarainministeri William Gladstone oli vierailulla hänen laboratoriossaan.

Faraday oli kiinnostunut sähköisistä ilmiöistä jo kirjansitojan oppipoikana, sillä hänen käsiensä kautta kulki iso joukko tietoteoksia, joita hän sitomisen lisäksi myös luki. Sittemmin hän pääsi hankkimansa tietouden turvin Sir Humphry Davyn, kuuluisan kemistin, apulaiseksi ja edelleen itsenäiseksi tutkijaksi.

Hän tutki muiden ilmiöiden muassa sähkömagneettista induktiota, elektrolyysiä ja sähkömoottorin perusteita, joista kaikista voi sanoa olleen ja olevan edelleen ”jotain” hyötyä.

Sähkömagnetismin kehittyminen ja siihen perustuvien sovellusten maailmanvalloitus – sekä Faradayn vastaus Gladstonelle – on hyvä esimerkki siitä, kuinka perustutkimusta tehtäessä on usein mahdoton tietää, mitä hyötyä siitä voi jonakin päivänä olla tai minkälaisiin löytöihin ja keksintöihin se saattaa johtaa.