Käytiinkö Kuussa sittenkään?

Profiilikuva
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Jadepupu ei ole löytänyt todisteita Apollo-lennoista. Kuva: CNSA/CLEP

Tammikuun alussa Kuuhun laskeutui kiinalainen Chang’e-4-luotain mukanaan pieni Yutu 2 -kulkija eli ”Jadepupu 2”. Yhdistelmän tehtävänä on tutkia Kuun koostumusta ja pintalämpötilan vaihteluita, kosmista säteilyä ja Auringon kaasukehän ulointa osaa eli koronaa.

Toistaiseksi mullistavin julkisuuteen tullut tulos on se, että Chang’e-4 ei ole löytänyt minkäänlaisia todisteita siitä, että Apollo-aluksilla olisi todella laskeuduttu Kuun pinnalle vuosina 1969–72.

Ovatko lukemattomia nettisivustoja ylläpitävät vannoutuneet salaliittoteoreetikot olleet sittenkin oikeassa kaikki nämä vuodet?

Avaruuden taannoinen valloitus ei vakuuttanut kaikkia. Aikojen saatossa on esitetty monenlaisia todisteita siitä, että NASA ei saanut ainuttakaan astronauttia Kuuhun saakka.

Kuun pinnalla otetuiksi väitetyissä kuvissa ei näy tähtiä, vaikka taivas on sysimusta. Kuumoduulien laskeutumismoottori ei ole jättänyt jälkiä pölyiselle pinnalle. Astronauttien pystyttämät liput liehuvat, vaikka Kuussa ei ole ilmaa. Kuupukujen visiireissä näkyy outoja heijastumia. Varjot lankeavat eri suuntiin aivan kuin valonlähteitä olisi useita.

Todella epäilyttävää.

Epäilyjen pohjalta on tehty aika vetävä elokuvakin, Capricorn One, joka kertoo Mars-lennosta, jota ei tehtykään. Lennon eri vaiheet kuvattiin studiossa, kuten Apollo-ohjelmassakin väitetään tehdyn. Hurjimpien huhujen mukaan lavastettujen kuulentofilmien ohjaajaksi olisi aikoinaan värvätty Stanley Kubrick 2001: Avaruusseikkailu -ansioidensa perusteella.

Apollo-alusten (oletetut) laskeutumispaikat hukkuvat toki helposti aution Kuun pinnalle, mutta onhan ne sentään saatu (oletetusti) kuvattua myöhemmillä luotaimilla Kuun kiertoradalta käsinkin. Miten ihmeessä Chang’e-4 ei ole onnistunut näkemään niistä jälkeäkään?

Kiinalainen luotain laskeutui Aitkenin altaaseen, joka on peräti 2 500 kilometrin läpimittainen ja 13 kilometrin syvyinen muodostelma. Se on syntynyt aikakausia sitten suuren asteroidin iskeytyessä Kuun pintaan.

Kraatteri on niin syvä, että sen pohjalla saattaa olla ainetta Kuun vaipasta, johon on mahdoton muutoin päästä käsiksi. Siksi Kuun koostumus on kiinalaisen laskeutujan tärkeimpiä tutkimuskohteita.

Yksi keskeinen syy siihen, ettei Chang’e-4 ole löytänyt Kuun pinnalta todisteita ammoisista Apollo-lennoista, on sen laskeutumispaikan sijainti: Aitkenin allas on Kuun kääntöpuolella. Kaikki Apollo-alukset laskeutuivat Kuun etupuolelle.