Kuuhun ei ole osunut yhtään meteoria

Profiilikuva
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Kuvan kraatteri ei ole Kuusta eikä Maasta. Kuva: NASA/JPL/University of Arizona

Tällä kertaa nipottajan ruoska sivaltaa Tekniikka & Talous -lehteä, jossa on kiitettävästi myös tiedeuutisia, mutta toisinaan vähän lonkalta heitettyinä, etenkin otsikoinnin osalta.

Nyt uutisoitiin otsikolla ”Kuunpimennys osoitti: Kuuhun mätkähtelee runsaasti meteoreja”. Juttu on ihan asiallinen ja sisältö kuranttia kamaa – tammikuisen pimennyksen aikana Kuuhun osui suunnilleen jalkapallon kokoinen kivenmurikka – mutta liekö otsikon muotoillut joku muu kuin uutisen kirjoittanut toimittaja.

Kuuhun ei tosiaan ole koskaan osunut ainuttakaan meteoria. Se edellyttäisi, että Kuulla olisi kaasukehä. Maapallolla meteorit ovat ilmakehässä syntyviä valoilmiöitä, joita kutsutaan myös tähdenlennoiksi.

Nettiuutissivun alalaidassa on tavan mukaan myös ”Lisää aiheesta” -listaus, jossa ensimmäisenä on otsikko ”Keski-Suomesta löytyi meteorikraatteri” ja kuvituskuvana tuore iskemä – Marsista.

Eivät meteorit – siis ne valoilmiöt – aiheuta kraattereita sen kummemmin Marsissa kuin Maassakaan.

Kuvassa näkyvän kraatterin on tallentanut Mars Reconnaissance Orbiter marraskuussa 2013. Aiempien kuvien perusteella on päätelty, että se on syntynyt heinäkuun 2010 ja toukokuun 2012 välisenä aikana.

Kyse ei ole mistään rakettitieteestä

Punaisen planeetan pintaan iskeytynyt avaruuden kivi on saanut aikaan noin 30 metrin läpimittaisen kraatterin, mutta Marsin pienessä painovoimassa heitteleitä on sinkoutunut jopa 15 kilometrin etäisyydelle.

Vaalean- ja tummansiniset sävyt johtuvat siitä, että kuvaa on käsitelty. Sininen väri markkeeraa alueita, joilla on vähiten punaista, planeetan ruosteisen pintamateriaalin vallitsevaa väriä.

Jos kuvan tarkemmat tekniset detaljit kiinnostavat, niitä löytyy Arizonan yliopiston HiRISE-sivustolta.

Ei tämän pitäisi olla niin vaikeaa, koska kyse ei ole mistään rakettitieteestä, vaikka avaruusasioiden kanssa ollaankin tekemisissä. Kerrataanpa taas kertaalleen…

Meteoroidi on Aurinkoa kiertävä kappale, jolla on kokoa kivensirusta suunnilleen metrin läpimittaan. Yläraja on häilyvä, mutta nyrkkisääntönä voi pitää, että meteoroidi on kivi, ei kallionlohkare.

Meteori on valoilmiö, joka syntyy meteoroidin iskeytyessä suurella nopeudella Maan ilmakehään. Kivi tai kivensiru kuumenee ja höyrystyy silmänräpäyksessä, mikä näkyy klassisena tähdenlentona. Joka siis tarkoittaa samaa asiaa kuin meteori.

Meteoriitti on kivenkappale, joka on selvinnyt maanpinnalle saakka. Avaruudessa se oli meteoroidi, ilmakehään syöksyessään se sai aikaan meteorin, ja maahan pudottuaan se on meteoriitti.

Suht simppeliä.