Ikivanhoja alieneiden uutisia nopeina radiopurskeina

Profiilikuva
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Onko Parkesin radioteleskoopilla onnistuttu kuuntelemaan alieneiden uutisia? Kuva: Daniel John Reardon/CC BY-SA 4.0

Radioaalloilla maailmankaikkeutta tarkkailevat tähtitieteilijät ovat olleet jo toistakymmentä vuotta ymmällään. Eri puolilta taivasta tulee ”nopeita radiopurskeita” (Fast Radio Burst eli FRB), vain millisekuntien mittaisia, mutta hyvin voimakkaita signaaleja.

Lorimerin purskeena tunnetun ensimmäisen FRB:n löysi Duncan Lorimer oppilaansa David Narkevicin kanssa vuonna 2007. He eivät itse havainneet pursketta, vaan se oli tallentunut Australiassa sijaitsevan Parkesin 64-metrisen radioteleskoopin havaintoarkistoon.

Ensimmäisen kerran purske onnistuttiin vastaanottamaan ”livenä” vasta vuonna 2015. Havaintolaitteena oli samainen Parkesin radioteleskooppi. Tähän mennessä tunnetaan yli 60 pursketta, mutta vain kahden suunnasta on tullut useampi signaali.

Yhteistä purskeille on hyvin lyhyt, vain tuhannesosasekuntien mittainen kesto, ja suuri voimakkuus: yhden purkauksen energia voi vastata Auringon kuukausien, vuosien tai vuosikymmenten aikana säteilemää energiaa.

Purskeet jakautuvat ympäri taivasta, joten niiden täytyy tulla Linnunradan ulkopuolelta. Jos ne olisivat oman kotigalaksimme ilmiöitä, ne keskittyisivät Linnunradan tasoon.

Mediassa on luonnollisesti hehkutettu huikeinta hypoteesia, että ”arvoitukselliset”, ”mystiset” tai ”selittämättömät” purskeet ovat muiden sivilisaatioiden radioviestejä.

Todennäköisesti selitys on paljon tylsempi, mutta ei välttämättä vähemmän eksoottinen. Lyhyt kesto kertoo siitä, että radiosäteilyn lähde ei voi olla kovin iso, läpimitaltaan korkeintaan joitakin satoja kilometrejä.

Kyse ei todellakaan ole mistään lähiavaruuden ilmiöistä.

Arviot purskeiden aiheuttajista vaihtelevat mustien aukkojen ja neutronitähtien törmäyksistä poikkeuksellisen voimakkaiden supernovien ja huippuvahvojen magneettikenttien ympäröiden magnetarien kautta äärioutoihin kosmisten säikeiden ja varhaisen maailmankaikkeuden sisältämän plasman vuorovaikutuksiin.

Ja kuten todettua, villeimpien arvailujen mukaan nopeat radiopurskeet ovat avaruuden muukalaisten lähettämiä. Jos ne todella sisältävät jonkinlaisen viestin, sitä on lyhyen keston takia hyvin vaikea purkaa.

Toistaiseksi on pystytty määrittämään vain kahden toistuvan purskeen etäisyydet: 1,5 miljardia ja kolme miljardia valovuotta. Kyse ei siis todellakaan ole mistään lähiavaruuden ilmiöistä, ei ainakaan näiden kahden FRB:n kohdalla.

Mikäli kyseessä todella ovat kaukaisten supersivilisaatioiden radiolähetykset, viestien sisältämät tiedot ovat auttamattoman vanhentuneita. Uutiset ovat olleet matkalla 1,5 miljardia ja kolme miljardia vuotta.

Todennäköisesti lähettäjiä ei ole enää olemassakaan ja heidän asuttamansa maailmatkin ovat mahdollisesti kadonneet kirjaimellisesti taivaan tuuliin.