Asutko Maan pimeällä puolella?
Viime yönä Kiina kiskaisi taas reilun etumatkan muihin avaruusvaltoihin. Chang’e 4 -luotain laskeutui Kuun kääntöpuolelle eli Maahan näkymättömälle puoliskolle.
Laskeutumispaikka on Aitkenin altaassa, joka on yli 2 500 kilometrin läpimittainen ja 15 kilometrin syvyinen muinainen törmäyskraatteri. Koska Chang’e 4:n laskeutumispaikka ei näy Maasta käsin, myös suora radioyhteys on mahdoton. Kiina lähettikin edeltäkäsin, jo viime kesänä, Kuuta kiertävälle radalle Queqiao-satelliitin, joka välittää laskeutujan ja lennonjohdon väliset radioviestit.
Melkoinen temppu, sillä koskaan aiemmin Kuun kääntöpuolelle ei ole laskeutunut yksikään luotain tai alus, eikä sitä ole kuvattu kuin ohi pyyhältäneistä tai kiertoradalla olleista avaruuslaitteista. Omin silmin sen ovat nähneet Kuuhun matkanneet Apollo-astronautit.
Kuulla ei ole mitään pimeää puolta.
Uutinen on siis uutisoinnin väärti, mutta metsäänhän siinäkin taas mennään. Meikäläisessä valtamediassa puhutaan sitkeästi Kuun pimeästä puolesta, joissakin tapauksissa sentään lainausmerkkien kanssa.
Kuulla ei ole mitään pimeää puolta sen kummemmin kuin Maallakaan.
On totta, että Kuun toinen puolisko pysyy aina Maasta katsottuna näkymättömissä, mutta se ei tee siitä pimeää. Kuussa vaihtelevat päivä ja yö siinä missä maapallollakin. Kuun pyörimisliike on vain niin hidasta, että vuorokauden pituus on melkein kuukausi.
Kuussa pariviikkoista päivää seuraa aina pariviikkoinen yö. Maan napaseuduilla vallitseva, pisimmillään liki puolivuotiseksi venyvä yö ei tee kummastakaan maapallon puoliskosta Maan ”pimeää puolta”.
Kuu kääntää aina saman puoliskon kohti Maata, koska sen kiertoaika Maan ympäri on sama kuin sen pyörähdysaika. Tällainen ”lukittuminen” on tyypillistä planeettoja kiertäville kuille. Suuremman kappaleen vetovoima on hidastanut pienemmän pyörimistä, kunnes se on asettunut samaan tahtiin kiertoliikkeen kanssa.
Jos ollaan tarkkoja, Kuu huojahtelee Maata kiertäessään sen verran, että pystymme näkemään noin 59 prosenttia Kuun pinnasta – kerralla tietysti vain tasan puolet.
Chang’e 4 ei siis laskeutunut Kuun pimeälle puolelle. Itse asiassa Kuun kääntöpuolelle paistaa tällä hetkellä Aurinko, sillä Maahan näkyvä puolisko on kohta totaalisessa pimennossa. Sitä valaisee ainoastaan Maasta heijastuva auringonvalo, mikä saa aikaan jo Leonardo da Vincin aikoinaan selittämän maatamon.
Ainoa oikea Kuun pimeä puoli on Pink Floydin keväällä 1973 julkaisema albumi The Dark Side of the Moon. Sekään ei kerro Maan kiertolaisesta, vaan mielenvikaisuudesta, jonka englanninkielinen vastine ”lunacy” pohjaa kuuhulluuden käsitteeseen.
Menestyksekkään albumin nimeksi oli itse asiassa tulla Eclipse, sillä edellisvuonna toinen brittibändi Medicine Head julkaisi Dark Side of the Moon -nimisen levyn. Sen menestys jäi kuitenkin vaatimattomaksi, joten Pink Floyd pitäytyi alkuperäisessä nimessä.