Wirtanen viuhahtaa Maan ohi
17. joulukuuta Maan ohittaa komeetta Wirtanen. Tutulta kuulostavasta nimestään huolimatta sen löytäjä ei ole suomalainen, vaikka amerikkalaisastronomi Carl Wirtasella olikin suomalaiset sukujuuret. Erityisesti galakseja tutkinut tähtitieteilijä bongasi komeetan vuonna 1948.
Wirtanen on lyhytjaksoinen komeetta, sillä sen kiertoaika on alle 200 vuotta. Aika paljonkin alle, sillä komeetta kiertää Auringon vajaassa 5,5 vuodessa. Seuraavan kerran se on lähimpänä Aurinkoa eli perihelissään tänä iltana puoliltaöin.
Tällä kertaa Wirtanen on perihelissä melkein samaan aikaan kuin se on lähimpänä Maata, joten välimatka jää kosmisessa mielessä hyvin pieneksi, vain hieman yli 11,5 miljoonaan kilometriin. Etäisyys on noin 30-kertainen Maan ja Kuun välimatkaan verrattuna.
Lähiohitus merkitsee paitsi tavallista suurempaa kirkkautta – yleensä vain kaukoputkella erottuva Wirtanen näkyy pimeällä paikalla paljain silmin – myös nopeaa liikettä. Parhaimmillaan se kiitää taivaalla tähtien suhteen neljä astetta vuorokaudessa.
Liikkeen huomaa selvästi jo yhden illan aikana, sillä tunnissa Wirtanen etenee noin kolmasosan Kuun näennäisestä läpimitasta.
Jotta kohtalaisen kirkas, korkealla pohjoisella taivaalla näkyvä komeetta ei olisi niin näyttävä kohde kuin se voisi olla, taivaalla kumottaa täysikuu 22. joulukuuta. Sen loiste hukuttaa komeetan alleen eikä sitä erota ilman kiikaria.
Ellei Wirtanen sitten satu kirkastumaan odotettua enemmän. Komeettojen kirkkautta on vaikea arvioida etukäteen, koska siihen vaikuttaa ytimen aktiivisuus. Toisinaan jään ja pölyn muodostamasta kappaleesta suihkuaa ainetta niin paljon, että kirkkaus kasvaa hyvin nopeasti.
Pyrstö jää meistä katsottuna komeetan taakse.
Toisinaan ennusteet ovat aivan liian optimistisia ja myös Wirtasen kohdalla näytti aiemmin syksyllä siltä, että kirkkaus voisi jäädä parhaita arvioita vaatimattomammaksi. Vaan eipä jäänyt.
Komeaa taivaan poikki kaartuvaa pyrstöä tältä pyrstötähdeltä on turha odottaa, vaikka valokuvissa pieni häntä erottuukin. Komeetan pyrstö osoittaa aurinkotuulen ja säteilypaineen takia aina poispäin Auringosta, ja kun Wirtanen on lähimpänä Aurinkoa ja Maata melkein samaan aikaan, pyrstö jää meistä katsottuna komeetan taakse.
Maan ohi kiitäessään Wirtanen on Härän tähdistössä, joka illan mittaan nousee yhä korkeammalle kaakkoisella taivaalla. Lähimpänä Maata ollessaan komeetta on lähellä Seulasten tähtijoukkoa M45. Sen pitäisi löytymän siis melko helposti, vaikka ei silmiä häikäisevä kohde olekaan.