”Otsikkokuva ei liity juttuun” – osa II
Hädin tuskin on selvitty Saturnuksen revontulikuvien aiheuttamasta tyrmäyksestä, kun www.sci-techuniverse.com-sivustolla kerrotaan, että ”NASA on vastikään julkaissut 2 540 uutta, tyrmäävää kuvaa Marsista”.
Jos taas unohdetaan sellainen pikkuseikka, että ”vastikään” julkaistut kuvat on julkaistu viime vuonna – kuten jutussakin todetaan – ja tunnustetaan otosten tyrmäävyys, voi ihmetellä, eikö sivustolla edelleenkään luoteta kuvien vaikuttavuuteen? Edes nyt, kun ”tyrmääviä” kuvia on tarjolla yli 2 500?
Mars Reconnaissance Orbiter -luotain on ottanut HiRISE-kamerallaan (High Resolution Imaging Science Experiment) kuvia punaisesta planeetasta vuodesta 2006, jolloin se asettui Marsia kiertävälle radalle.
Kuin toisesta maailmasta – kuten tietysti ovatkin.
Viime syksynä julkaistut 2 540 uutta otosta ovat vain pieni osa vuosien saatossa kertyneestä galleriasta, mutta ne ovat kieltämättä tyrmääviä. Kuin toisesta maailmasta – kuten tietysti ovatkin.
Vanhojen kraattereiden uurteisia seinämiä, uusia, vastikään syntyneitä törmäysjälkiä. Valtaisan laajoja dyynikenttiä, kuivuneita jokiuomia, järvenpohjia ja tulvatasankoja.
Hiilidioksidijäätiköitä ja paksuja maakerrostumia, tuulen puhaltamaa pölyä ja pölypyörteiden piirtämiä juovia. Kukkuloita, harjuja ja vuoria, ikivanhoja laavavirtoja ja syviä halkeamia. Parhaimmillaan alle metrin tarkkuudella.
Ja usein kiehtovissa väreissä, joskin ne ovat useimmiten tulosta kuvien käsittelystä yksityiskohtien korostamiseksi tai erilaisten mineraalien erottamiseksi. Hyvä esimerkki tieteessä yleisestä käytännöstä ovat ”Marsin mustikat”, joita Opportunity-kulkija on kuvannut planeetan pinnalla.
Pienet kivipallerot näyttivät sinisiltä, koska kuvan värejä oli säädetty niin, että kohteet, joissa on vähiten punaista, näyttävät sinisiltä. Todellisuudessa ”mustikat” ovat harmaita.
Mutta entä se sivuston epäluottamus MRO-luotaimen ottamien aitojen kuvien vaikuttavuuden suhteen?
Otsikkokuvana on taiteilijan, Kevin M. Gillin, näkemys Gale-kraatterista, jota Curiosity-kulkija on tutkinut vuodesta 2012. Asteroiditörmäyksen muodostamassa kraatterissa on muinoin lainehtinut järvi, jonka Gill on lisännyt tietokoneella tehtyyn kuvaan.
Nestemäistä vettä Marsin pinnalla ei ole ollut järviksi ja joiksi asti ainakaan kolmeen miljardiin vuoteen.