”Ja milloin haluatte Auringon pimenevän?”

Profiilikuva
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Viimeisin auringonpimennys oli kätevästi keskellä päivää. Kuva: Markus Hotakainen

Populaaritiedesivustoilla kiertää kuvakaappaus englanninkielisestä Facebook-viestiketjusta, jossa mainostetaan auringonpimennystapahtumaa. Kyse on reilu vuosi sitten sattuneesta täydellisestä pimennyksestä, joka näkyi Pohjois-Amerikassa.

Auringonpimennys osui maanantaipäivään. Niinpä joku huolestunut vanhempi toteaa kommentissaan, että useimmat lapset ovat silloin koulussa. ”Voisiko sen järjestää viikonloppuna?”

Välttämättä kuvakaappaus ei ole aito: kuvankäsittelyllä saa tehtyä ihan mitä tahansa. Se saattaa kuitenkin olla ihan ehta osoitus tietämättömyydestä, sillä kysymyksellä on autenttinen ennakkotapaus.

Heinäkuussa 1990 näkyi täydellinen auringonpimennys Suomessa. Viikonpäivä olisi epäilemättä miellyttänyt nettimeemin tiedustelijaa, sillä se oli sunnuntai. Kellonaika sen sijaan oli vähemmän otollinen: täydellinen vaihe oli vähän ennen aamuviittä.

Suomen voi sanoa pimentyneen maailmankartalle.

Tähtitieteellisellä yhdistyksellä Ursalla oli monenlaisia pimennyksen liittyviä hankkeita kautta maan tehtävistä luontohavainnoista kansainväliseen harrastajatapaamiseen. Olin tuolloin Ursassa projektipäällikkönä organisoimassa pimennykseen liittyviä tapahtumia ja tiedotusta.

Tiedotteita lähti Ursasta maailmalle ja maailmalta tuli tiheään tahtiin tiedusteluja. Kirjeitä ja fakseja (kuka vielä muistaa nuo surisevat paperimasiinat?) kertyi useampi mapillinen. Mistä pimennys näkyy parhaiten, millaisia majoitusvaihtoehtoja on tarjolla, mitä havaintovälineitä kannattaa ottaa mukaan ja niin edelleen.

Sinä kesänä Suomen voi sanoa pimentyneen maailmankartalle.

Hupaisin yhteydenotto tuli brittiläiseltä matkanjärjestäjältä, joka oli lennättämässä koneellista pimennysturisteja Helsinkiin ja edelleen Joensuuhun; pimennyksen kun piti näkymän parhaiten Pohjois-Karjalan vaaroilta.

Ongelmana olivat paluulennon jatkoyhteydet, joita ymmärrettävästi ei aikaisin sunnuntaiaamuna ainakaan tuolloin ollut kovin runsaasti tarjolla. Matkanjärjestäjällä oli onneksi esittää ehdotus tilanteen parantamiseksi.

”Olisiko mitenkään mahdollista siirtää auringonpimennystä iltapäivään?”