Albert Einstein oli oikeassa, Pink Floyd väärässä
Yli satavuotiasta yleistä suhteellisuusteoriaa testataan edelleen, vaikka se on moneen kertaan osoittanut pitävän kutinsa.
Tuoreimmassa testissä tarkasteltiin galaksia nimeltä ESO 325-G004, jonka gravitaatio vääristää kauempana olevan galaksin ympyriäiseksi rinkulaksi. Ilmiö on suhteellisuusteorian ennustama ja siksi tällaista kuvajaista kutsutaan Einsteinin renkaaksi.
Tutkijat määrittivät 450 miljoonan valovuoden etäisyydellä sijaitsevan galaksin massan tarkastelemalla sen tähtien liikkeitä. Kun kiertoliike tunnetaan, voidaan laskea, millainen massa tarvitaan tähtien pitämiseksi havaituilla radoillaan.
Kun näin määritettyä massaa verrattiin lukemaan, joka laskettiin gravitaatiolinssinä tunnetun ilmiön perusteella, tulokset olivat samat. Albert Einsteinin teoria tuli jälleen kerran todistetuksi: se pätee myös kaukaisessa avaruudessa ja galaksien mittakaavassa.
No entäs sitten Pink Floyd? Miten englantilainen rockyhtye liittyy Albert Einsteiniin?
Ei mitenkään. Mutta oli silti väärässä.
Bändi julkaisi 45 vuotta sitten albumin nimeltä The Dark Side of the Moon. Yli 14 vuotta Billboardin listalla keikkuneen äänitteen maine on vankkumaton – eikä suinkaan syyttä – mutta viittaus ”Kuun pimeään puoleen” on yhtä erheellinen kuin yleensäkin.
Ainakin jos sillä tarkoitetaan Maahan näkymätöntä Kuun pallonpuoliskoa. Kiertolaisemme kääntää aina saman kuu-ukon naamansa meitä kohti, mutta se ei tietenkään tarkoita, että näkymättä jäävä puoli olisi alati pimeä.
Siellä vuorokauden pituus on melkein meikäläinen kuukausi.
Täydenkuun aikaan se on, kun Aurinko paistaa Kuuhun samasta suunnasta, josta sitä katselemme, mutta Kuussa päivä ja yö vaihtelevat siinä missä maapallollakin.
Tosin siellä vuorokauden pituus on melkein meikäläinen kuukausi, joten sekä päivällä että yöllä on mittaa kaksi viikkoa.
Kuun ”pimeä puoli” liikkuu koko ajan samalla tavalla kuin Maan yöpuoli vuorokauden mittaan. Kuun pinnalta katsottuna Aurinko nousee ja laskee, mutta piinallisen hitaasti verrattuna tilanteeseen maapallolla. Pimeyttä siis piisaa.
Pink Floydin puolustukseksi on sanottava, että albumin nimi ei kuitenkaan viittaa Kuuhun tähtitieteellisenä kohteena vaan hulluuteen ja mielenvikaisuuteen. Ja yhdessä vaiheessa sen työnimenä oli Eclipse eli ”Pimennys”.
