”Marsiin on tullut jo syys…”
Marsissa ei kasva metsä- tai muitakaan kukkia, mutta vuodenajat siellä ovat samanlaiset kuin täällä Maassa. Syynä on se, että naapuriplaneettamme pyörimisakseli on kallellaan vain pari astetta enemmän kuin maapallon.
Tai eivät vuodenajat ole tietenkään täysin samanlaiset, sillä Marsissa lämpötila laskee keskikesälläkin kymmeniin pakkasasteisiin ja kevät, kesä, syksy ja talvi ovat melkein tuplasti meikäläisiä pidemmät.
Marsin pohjoisella pallonpuoliskolla on nyt alkusyksy. Sikäläinen syyspäiväntasaus oli reilu (Maan) kuukausi sitten ja talvipäivänseisaus osuu meidän lokakuumme puolivälin paikkeille. Ja kuten maapallolla, myös Marsissa syksy tuo tullessaan myrskyjä.
Punaisella planeetalla on vettä – nykyisin – niin vähän ja sekin vähä on melkein kokonaan jäänä, että meidän syysmyrskyjämme vastaavia myräköitä ei siellä riehu. Veden sijasta taivaalta sataa rutikuivaa pölyä.
Marsin rajuimmatkaan pölymyrskyt eivät tietenkään merkitse tuon taivaallista oman arkielämämme kannalta, mutta NASAn tutkimustiimeille ne aiheuttavat harmaita hiuksia ja pahoja painajaisunia.
Naapuriplaneettamme pinnalla jo yli 14 vuoden ajan hurutellut Opportunity-kulkija on jumissa. Sen sähkömoottorit ja kaikki instrumentit saavat kipeästi kaipaamansa sähkövirran aurinkopaneeleista. Kulkijan energiantuotannon kannalta pölymyrsky on varsinainen triplavahinko.
Ensinnäkin pölymyrsky, joka on ehtinyt levitä jo ympäri planeetan, pimentää taivaan niin, ettei Aurinkoa näy lainkaan eivätkä aurinkopaneelit siten tuota sähköä.
Kun myrsky on hälvennyt – tutkijat eivät uskalla antaa minkäänlaisia ennusteita sen kestosta – ja Aurinko ilmestyy taas näkyviin, se on talven lähestyessä ehtinyt taivaalla entistä alemmas. Auringonpaneeleihin lankeaa valoa keskipäivälläkin hyvin viistossa kulmassa, mikä heikentää niiden tehoa.
Lisäksi aurinkopaneelit ovat taivaalta sataneen pölyn peitossa. Marsissa ei ole huoltoasemaa, jossa ne voisi käydä puhdistuttamassa (tosin pölypyörteiden, paikallisten trombien, on todettu aika ajoin puhaltavan paneelit onnekkaasti puhtaiksi).
Siksi uudempi kulkija, vuonna 2012 Marsiin laskeutunut Curiosity, saa sähkövirtansa sään armoilla olevien aurinkopaneelien sijasta luotettavasta ydinparistosta tai virallisesti ”radioisotooppisesta termosähkögeneraattorista”. Sen toimintaa ei haittaa sen enempää päivän ja yön kuin vuodenaikojenkaan vaihtelu.
Ei pölymyrsky ole kuitenkaan täysin ongelmaton myöskään Curiosityn kannalta. Kulkijan 17 kamerasta ei ole paljon iloa, jos ja kun ne eivät näe mitään.