Blogit

Tiedetoimittaja Markus Hotakainen hämmästelee maailmankaikkeutta.

Kuolontähti tulee – oletko valmis?

Blogit Taivaan tähden 6.6.2018 15:51
Markus Hotakainen
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.

Gliese 710 ei näytä erityisen vaaralliselta tähdeltä. Kuva: SIMBAD/DSS

Päivämme ovat luetut. Gliese 710 -nimellä tunnettu tähti on tulossa suoraan meitä kohti. Komeetta- ja asteroidiparvet pommittavat maapalloa. Mitään ei ole tehtävissä.

Ainakin jos on uskominen tutkijoita – tai tarkemmin sanottuna heidän tekemäänsä tutkimusta uutisoivia kohutiedejulkaisuja.

Uutinen ei oikeastaan ole enää edes uutinen. Tällä hetkellä yli 60 valovuoden etäisyydellä Käärmeen tähdistön suunnassa sijaitsevan tähden liikkeeseen ja liikkeen suuntaan kiinnitettiin huomiota jo parikymmentä vuotta sitten: se on todella matkalla kohti Aurinkokuntaa yli 50 000 kilometrin tuntinopeudella.

Arviot ohituksen likeisyydestä vaihtelevat, mutta ihan napakympistä ei ole kyse. Aiempien arvioiden mukaan Gliese 710 kulkisi Aurinkokunnan ohi noin valovuoden etäisyydeltä, kun lähin tähti Proxima Centauri on hieman yli neljän valovuoden etäisyydellä.

Uusimmat mittaukset kertovat, että välimatkaa jäisi vajaa viidennes valovuodesta – eli kosmisessa mitassa hyvin vähän.

Se on silti yli 10 000 kertaa Maan ja Auringon välinen etäisyys. Gliese 710 ei siis ole törmäämässä Aurinkoon eikä myöskään mihinkään planeettaan.

Ihan napakympistä ei ole kyse

Tähti saattaa kuitenkin pyyhkäistä läheltä lukemattomien jäisten kappaleiden muodostaa Oortin pilveä – ellei peräti sen läpi. Pilven arvioidaan ulottuvan Auringosta jopa 100 000 kertaa Maan ja Auringon välimatkaa kauemmas.

Vaikka tähti on kooltaan Aurinkoa pienempi ja kevyempi, sen vetovoimavaikutus muuttaa kaukaisten kappaleiden kiertoratoja ja osa niistä voi suunnata uudella radalla kulkunsa kohti Aurinkokunnan sisäosia – ja Maata.

Dinosaurusten arkun viimeiseksi naulaksi arveltu asteroidi, joka synnytti 66 miljoonaa vuotta sitten Chicxulubin kraatterin, saattoi olla osa ohikulkevan tähden aiheuttamaa kosmista sadetta.

Tuoreempiakin tapauksia tunnetaan. Jokunen vuosi sitten otsikoissa oli Scholzin tähti, himmeä punainen kääpiö, joka ohitti Aurinkokunnan noin 70 000 vuotta sitten 0,8 valovuoden etäisyydeltä.

Etäisyys oli siis suurempi kuin Gliese 710:n kohdalla, mutta myös Scholzin tähti kulki hetken aikaa Oortin pilven sisällä. Sen aiheuttamista mahdollisista komeettakuuroista ei ole löydetty merkkejä. Niiden todennäköisyydeksi on arvioitu ainoastaan 1/10 000.

Ihan pian tuleva katastrofi ei kuitenkaan uhkaa, sillä Gliese 710 ohittaa Aurinkokunnan noin 1,3 miljoonan vuoden kuluttua. On mahdollisuuksien rajoissa, että jopa sote-uudistus saadaan valmiiksi sitä ennen.