Valovuosi on pitkä aika. Ei kun matka.

Hesarin mielipidesivulla oli närkästynyt kirjoitus valovuoden käyttämisestä esimerkiksi laulujen sanoituksissa ajan yksikkönä. Sehän ei suinkaan mittaa aikaa vaan etäisyyttä.

Tähtienvälisten etäisyyksien ilmoittaminen sopivissa yksiköissä tuli tarpeelliseksi, kun Friedrich Bessel määritti ensimmäisen kerran jonkin muun tähden kuin Auringon etäisyyden vuonna 1838. Siihen saakka isoksi mittayksiköksi riitti Maan ja Auringon keskimääräinen välimatka, tähtitieteellinen yksikkö eli AU (Astronomical Unit), joka on noin 150 000 000 kilometriä.

Besselin mittaustuloksen mukaan Joutsenen tähdistöön kuuluva tähti 61 Cygni on meistä 660 000 tähtitieteellisen yksikön etäisyydellä. Nykyisin tiedetään, että se on 25 lähimmän tähden joukossa, joten etäisempien tähtien kohdalla tuossa yksikössä ilmoitetut etäisyydet kasvaisivat lukuarvoiltaan melkoisen epäkäytännöllisiksi.

1830-luvun lopulla valon nopeutta ei vielä tunnettu tarkasti ja soppaa sekoitti ajatus maailmankaikkeuden täyttävästä eetteristä, jonka kuviteltiin olevan tarpeen, jotta aaltoliikkeenä etenevä valo pääsisi ylipäätään kulkemaan avaruudessa; eihän äänikään kulje tyhjiössä.