Vettä, vettä, vettä… Entä elämää?

Profiilikuva
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Saturnuksen Enceladus-kuun jäisen pinnan alla on nestemäistä vettä, jota suihkuaa avaruuteen. Kuva: NASA/JPL/Space Science Institute

Tutkijat – ja lööppiotsikoiden laatijat – ovat erityisen innoissaan eksoplaneetoista, jotka kiertävät muita tähtiä elinkelpoisella vyöhykkeellä, toisin sanoen etäisyydellä, jolla planeetan olosuhteet ovat sopivat nestemäisen veden esiintymiselle.

Ovatko tutkijat – ja lööppiotsikoiden laatijat – ihan hakoteillä?

Elämää ei toistaiseksi ole löydetty edes omasta Aurinkokunnastamme kuin matoiselta maapallolta, mutta vettä sen sijaan on paikoissa, mistä sitä ei ensimmäiseksi arvaisi edes etsiä.

Maa kiertää Aurinkoa jokseenkin keskellä elinkelpoista vyöhykettä, Venus hieman sen sisäsyrjästä Aurinkoon päin, Mars sen ulkolaidalla.

Nestemäistä vettä on Maassa runsain mitoin, Marsissa sitä on ollut joskus, Venus on rutikuiva planeetta.

Silti nestemäistä vettä on löytynyt muualtakin.

Vettä löytyy, vaikka siirryttäisiin melkein tuplasti kauemmas Auringosta.

Jupiterin etäisyys Auringosta on noin viisi kertaa suurempi kuin Maan, mutta silti sen suurista kuista ainakin Europan ja Ganymeden, ehkä myös Kalliston jäisen kuoren alla velloo syvä valtameri.

Vankimmin vetinen on Europa, jonka sisuksissa on vettä enemmän kuin Maan merissä yhteensä. Kuun jääkuoren läpi purkautuu jopa vesi- ja vesihöyrysuihkuja.

Vuosina 1995–2003 jättiläisplaneetta kiertäneen Galileo-luotaimen taannoisista mittauksista on vastikään todettu, että vuonna 1997 se sujahti suoraan Europan pinnalta kohonneen suihkun läpi.

Eikä tässä vielä kaikki. Vettä löytyy, vaikka siirryttäisiin vielä melkein tuplasti kauemmas Auringosta, Saturnukseen saakka.

Saturnusta kiertävän Enceladus-kuun pinnalta kohoaa samaan tapaan vesihöyry- ja jääkidesuihkuja kuin Europastakin. Cassini-luotain, joka kiersi rengasplaneettaa vuosina 2004–2017, kuvasi suihkut ensimmäisen kerran vuonna 2005.

Sekä Jupiterin että Saturnuksen kuiden tapauksessa veden nestemäisyys selittyy planeetan suunnattomalla vetovoimalla. Se aiheuttaa kuissa vuorovesivoimia, jotka venyttävät ja vanuttavat niiden sisuksia.

Kun muoto alituiseen muuttuu, kitka vapauttaa lämpöä, joka pitää paksun jääkuoren alla olevan veden sulana, vaikka pinnalla on pakkasta lähemmäs 200 celsiusastetta.

Onko kuissa sitten elämää?

Siitä ei ole aavistustakaan. Siitä huolimatta – jos vesi on elämän edellytys – eksokuntien elämän pohdintoja ei kannata rajata pelkästään elinkelpoiselle vyöhykkeelle.