Tiangong-1-avaruusasema jyräsi tiedejournalismin

Profiilikuva
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Tutkakuvan perusteella Tiangong-1 oli 160 kilometrin korkeudella vielä ehjä, mutta matkalla kohti vääjäämätöntä tuhoa. Kuva: Fraunhofer-instituutti

Ainakin jos viime päivien jutuista voi jotain päätellä. Viime yönä kiinalainen Tiangong-1 syöksyi Tyyneenmereen. Aseman viimeisistä hetkistä kerrottiin mediassa – jos asian ilmaisee kauniisti – ihan mitä sattuu.

Esimerkiksi Hesarin Tieteessä todettiin eilen, kuinka ”Avaruusromu saattaa ennen putoamistaan kiertää Maan vain puolessatoista tunnissa”.

Kaikki, siis KAIKKI muutaman sadan kilometrin korkeudella Maata kiertävät kappaleet tekevät kierroksensa puolessatoista tunnissa. Kyse ei ole mistään formulakisojen aika-ajoista, vaan kiertoajasta, joka määräytyy radan korkeuden ja Isaac Newtonin 1600-luvulla selvittämien fysiikan lakien mukaan.

Ei siis mikään uusi ja yllättävä asia. Yleissivistykseen pitäisi kuulua edes perustiedot siitä, millainen maapallo ja sitä ympäröivä avaruus on.

Kiertoaikaan ei myöskään vaikuta se, ovatko kappaleet avaruusromua vai eivät. Yhtä lailla 420-tonninen Kansainvälinen avaruusasema kuin parikiloinen Aalto-1-satelliitti kiertävät maapallon noin puolessatoista tunnissa.

Iltalehti puolestaan otsikoi lukijan taltioiman otoksen kera: ”Näkyykö kuvassa kiinalaisen avaruuslaboratorion osan syöksy ilmakehään?” Jutussa pohditaan, että ”osien iskeytyminen ilmakehään Suomen yllä olisi puolestaan varsin epätodennäköistä”.

Ytimekäs vastaus: ei näy. Ja mitä tulee tuohon ”osien iskeytymiseen ilmakehään Suomen yllä”, se ei ollut pelkästään ”varsin epätodennäköistä” vaan täysin mahdotonta. Vaikka Tiangong-1 ei ollut enää hallinnassa, asema oli silti kiertoradalla, jolla se ei tullut lähellekään Suomea.

Jälleen voi viitata jo kertaalleen mainittuihin fysiikan lakeihin. Maata kiertävät avaruusalukset, asemat ja satelliitit eivät suhaa Maan ympäri miten sattuu, vaan tietyillä radoilla.

Jos – ja kun – esimerkiksi Tiangong-1 kiersi Maata radalla, joka oli hieman alle 43 asteen kulmassa päiväntasaajaan nähden, se kulki pohjoisimmillaan 43. leveyspiirin kohdalla eli suunnilleen Rooman korkeudella. Oli totaalisen mahdotonta, että asema olisi yhtäkkiä harhautunut Suomen leveysasteille eli parikymmentä astetta pohjoisemmas.

Vaikka nämä asiat tarkkaan ottaen ovat nimenomaan rakettitiedettä, ne eivät ole mitenkään ylivoimaisen vaikeita. Jos ne ovat entuudestaan tuntemattomia, pikainen googlaus auttaisi saamaan faktat kohdalleen.

Journalistin ohjeita noudattavat mediat aloittivat maaliskuun puolenvälin tietämissä ”Vastuullisen journalismin kampanjan”. Lähtökohtana oli, että ”median lukijoilla, katselijoilla ja kuulijoilla on oikeus muodostaa mielipiteensä luotettavan tiedon pohjalta”.

Ilmeisesti kampanja on jo unohtunut tai sitten se ei missään vaiheessa koskenutkaan tiedeuutisointia.