Avaruus, melkein käymätön korpimaa – ehkä vielä pitkään

Entinen Deep Space Gateway eli tuleva Lunar Orbital Platform-Gateway Kuuta kiertävällä radalla. Kuva: NASA

Hyvältähän homma näyttää.

Kansainvälinen avaruusasema ISS on ollut miehitettynä jatkuvasti vuodesta 2000 lähtien, kiertoradalla on käynyt yli 500 astro- ja kosmonauttia, ja NASAlla on käynnissä peräti neljä miehitettyjen avaruuslentojen ohjelmaa – mitä nyt pienenä kauneuspilkkuna kiinalaisten Tiangong 1 -avaruusasema on tulossa lähipäivinä rytinällä alas.

NASAn SLS eli Space Launch System on kehitteillä oleva kantorakettijärjestelmä, joka pitäisi saada käyttöön ensi vuoden lopulla. Siihen kytkeytyy Orion-alus, joka muistuttaa muinaista Apollo-kuulentojen komentomoduulia, mutta on isompi ja tietysti viitisenkymmentä vuotta modernimpi. Euroopan avaruusjärjestölläkin on näppinsä pelissä, sillä se rakentaa Orionin huoltomoduulia.

Systeemiä olisi tarkoitus käyttää muun muassa uuden avaruusaseman rakentamiseen, mutta ei suinkaan Maata vaan Kuuta kiertävälle radalle. Aiemmin nimellä Deep Space Gateway tunnettu asema sai tuoreessa budjettiesityksessä uudeksi nimekseen Lunar Orbital Platform-Gateway (onko se oikeasti jonkun mielestä parempi?).

Asemaa voitaisiin käyttää ponnahduslautana pidemmälle Aurinkokuntaan, erityisesti Marsiin ja asteroideille, suuntautuvilla lennoilla ehkä joskus 2030-luvulla. Toistaiseksihan ihmiskunta on leikkinyt avaruuden valtameren rantahietikolla.

Ainakaan ne eivät vie ihmistä Kuuhun.

Kirsikkana tai ehkä pikemminkin hapankirsikkana kakun päällä on vielä presidentti Donald Trumpin ”määräys” palata Kuuhun. Määrittelemättä sen tarkemmin milloin, miten ja millä rahalla.

Jos NASA pitää jääräpäisesti kiinni aiemmista hankkeistaan ja Trump omastaan, mikään niistä ei välttämättä toteudu. Tai ainakaan ne eivät vie ihmistä Kuuhun eivätkä etenkään Marsiin tai asteroideille.

SLS ja Orion – sitten kun kantoraketti ja avaruusalus vihdoin saadaan lentokuntoon – ovat valmiiksi vanhentunutta tekniikkaa. Yksityisten SpaceX- ja Blue Origin -yritysten kierrätysraketit mullistavat hyötykuormien viennin avaruuteen erityisesti kustannusten osalta.

Ei olisi ollenkaan ihme, vaikka SLS-projekti haudattaisiin ensimmäisten koelentojen jälkeen tai ehkä jo ennen niitä. Se ei olisi edes ennenkuulumatonta, sillä viime vuosikymmenen lopulla Ares-hanke keskeytettiin yhden koelennon ja kuuden miljardin dollarin jälkeen.

Euroopan avaruusjärjestön kehitteillä oleva Ariane 6 ei ole konseptiltaan juuri sen nykyaikaisempi. Venäjällä on Sojuz-aluksensa ja luotettavat kantorakettinsa, mutta niillä ei menty Kuuhun 1960-luvulla eikä niillä mennä Kuuhun ensi vuosikymmenelläkään. 2020-luvulle ollaan matkaamassa vankasti peruutusvaihteella.

Tosin Elon Musk on ilmoittanut vievänsä ihmisen Marsiin muutaman vuoden kuluttua. Vaikka niin ei tapahtuisikaan, kaupallisten satelliittilaukaisujen ohella myös miehitetyt avaruuslennot voivat hyvinkin pian alkaa siirtyä kansallisilta ja kansainvälisiltä organisaatioilta yksityisten yritysten hoidettaviksi.

Ainakin toiminta bisnespuolella tuntuu olevan määrätietoisempaa.