Stephen Hawking ylitti oman tapahtumahorisonttinsa

Profiilikuva
Blogit Taivaan tähden
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.
Stephen Hawking, monessa suhteessa tieteen vastarannan kiiski, ei uskonut mustien aukkojen olevan tyystin yksisuuntaisia nieluja. Kuva: XMM-Newton/ESA/NASA

Keneltäkään ei varmaan ole mennyt ohi korvien tai silmien keskiviikkoinen suru-uutinen. Maailman tunnetuin tutkija Stephen Hawking nukkui pois. Yli 50 vuotta myöhemmin kuin hänen ALS-tautinsa diagnosoineet lääkärit arvioivat.

Hawkingin keskeinen tutkimusalue oli kvanttifysiikan ja gravitaation yhdistäminen eli pienen ja suuren mittakaavan sovittaminen yhteen. Sitähän on yritetty jo Albert Einsteinin ajoista lähtien.

Paljon jäi vielä tekemättä, mutta paljon Hawking ehti saada aikaiseksikin. Ja monet hänen tieteellisistä uroteoistaan liittyivät mustiin aukkoihin.

Jos tieteen superjulkkis muuten pääsisi unohtumaan, hänen nimensä säilyy Hawkingin säteilyssä, jota vastoin ennakko-odotuksia näyttää tulevan mustista aukoista. Niidenhän pitäisi olla pohjattomia yksisuuntaisia kuiluja, joista edes valo ei pääse pakenemaan.