Eivät pingviinit olleet uhanalaisia, niillä oli vain hyvä piilo
Jokunen viikko sitten kirjoitin melkein samalla otsikolla dinosauruksista. Niillä oli todella huono tuuri, mutta pingviinit ovat päinvastoin hyvinkin onnekkaita.
Jääpingviini on Antarktiksen niemimaan yleisimpiä pingviinilajeja. Niiden lukumäärä on kuitenkin vähentynyt tasaisesti jo 40 vuoden ajan. Tutkijoita kehitys on sekä askarruttanut että huolettanut.
Huoli on ollut osittain turha, sillä nyt tutkijat ovat löytäneet yllättäen puolitoista miljoonaa piilotellutta pingviiniä. Eivät ne kiusallaan ole piileksineet, vaan elelleet ihan rauhassa ja tutkijoista tietämättä Danger-saarilla Antarktiksen niemimaan edustalla.
Jos tarkkoja ollaan, saarilla asustaa yhteensä 751 527 pingviiniparia. Yhdyskunta – tai kuten tutkijat sitä nimittävät, ”superyhdyskunta” – on suurempi kuin koko Antarktiksen niemimaan yhteenlaskettu jääpingviinipopulaatio.
Miten ihmeessä tuollainen määrä hassusti taapertavia lintuja voi kätkeytyä maailman katseilta?
Ensinnäkään tutkijat eivät olleet tulleet tarkistaneeksi, mikä on pingviinitilanne Danger-saarilla. Niitä ei ole pidetty ollenkaan tärkeinä pingviinien elinalueina.
Toisekseen saaret ovat nimensä mukaisesti paitsi syrjäisiä, myös vaarallisia.
Saaret ovat yltä päältä guanon peitossa.
Saariryhmä sai nimensä James Rossilta, jonka johtama retkikunta törmäsi – melkein kirjaimellisesti – niihin vuonna 1842. Kalliosaaria on niin vaikea erottaa niiden välissä keskellä kesääkin kelluvista jäävuorista ja -lautoista, että Rossin kipparoima paatti oli ajaa päistikkaa karille.
Vuonna 2014 päästiin kuitenkin yhdyskunnan jäljille. NASAn satelliittikuvista huomattiin, että saaret ovat yltä päältä guanon, lintujen ulosteen muodostamien kerrostumien, peitossa.
Tutkijat ottivat vihjeestä vaarin ja uskaltautuivat seuraavana vuonna paikan päälle selvittääkseen pingviinien tarkan lukumäärän. Yllätys oli melkoinen: karussa kivikossa pesi satojatuhansia lintuja.
Ensimmäiset arviot yhdyskunnan laajuudesta perustuivat tutkijoiden tekemään laskentaan, mutta työtä tehostettiin nelikopterilla, jolla saaret kuvattiin ilmasta käsin. Kattavan kuvamateriaalin läpikäymiseen käytettiin neuroverkkoa, joka poimi pikseli pikseliltä kaikki pingviinien pesät.
Toiseksi yllätyksekseen tutkijat huomasivat, että Danger-saarten yhdyskunta ei näytä kutistuneen samaan tapaan kuin Antarktiksen niemimaan länsilaidalla. Syytä tähän omituiseen eroavaisuuteen ei tiedetä.
Puolitoista miljoonaa vastikään bongattua pingviiniä, jotka toisaalla ilmiselvästi kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista, antavat lisäpontta saarten julistamiselle suojelualueeksi.
Tämä oli ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä
Tilaa Suomen Kuvalehti ja hanki luettavaksi koko sisältö ja arkisto
Tilaa