Mikäli meteli häiritsee, ajattele äänekkäästi

Profiilikuva
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Korva kerää äänet, mutta vasta aivot kuulevat ne. Kuva: Markus Hotakainen

Jos kuulet päässäsi ääniä, ne ovat omia ajatuksiasi – joko tietoisia tai tiedostamattomia, alitajunnasta kumpuavia aatoksia. Sisäiset äänet voivat kuitenkin vaikuttaa myös ulkoiseen maailmaan tai ainakin sieltä kantautuvaan meluun.

Useimmiten tilanne on päinvastainen. Ympäristön häly haittaa keskittymistä eikä ainakaan syvällisemmästä ajattelusta tule mitään. Jälleen kerran jumittavaa metroa odotellessasi alat lukea kirjaa, mutta päädyt tuijottamaan samaa sivua minuuttitolkulla, kun kärsimättömät kanssamatkustajat motkottavat korvan juuressa.

Ei hätää, sillä ratkaisuna on ajatteleminen äänekkäämmin. Tai kirjan tapauksessa lukeminen ajatuksissaan ”ääneen” ja mitä kovemmalla volyymilla, sitä parempi.

Kuulostaa – kirjaimellisesti – oudolta.

Kiinalaiset ja amerikkalaiset tutkijat ovat selvitelleet, miten ajattelumme ja ajatusten pukeminen pään sisällä sanoiksi vaikuttaa siihen, mitä kuulemme korvillamme: miten ja millaisina aistimme ulkoiset äänet.

Tutkimuksen mukaan kuuloaistista vastaavat aivojen osat ”väsyvät”, jos niitä rasittaa ajattelemalla ikään kuin puhuisi äänettömästi. Kun aivot luulevat kuulevansa ääniä, kuuloalueet aktivoituvat ja kun korviin sitten kantautuu oikeita ääniä, aivomme eivät enää reagoikaan niihin yhtä voimakkaasti.

Ympäristön äänet pehmenevät ja melu vaimenee.

Tulokseen päästiin sekä koehenkilöiden omien arvioiden että EEG- ja MEG-mittausten avulla. Aivomme eivät pelkästään vastaanota passiivisesti ulkoisia ärsykkeitä, vaan tulkitsevat ja käsittelevät niitä aktiivisesti. Ja siihen vaikuttavat siis myös sisäiset ärsykkeet, tässä tapauksessa tietoisesti kuvitellut äänet.

Tutkimuksen varsinaisena tavoitteena ei kuitenkaan ollut etsiä keinoja keskittyä meluisassa ympäristössä, vaan selvittää aistihavaintojen ja puheenmuodostuksen välisiä yhteyksiä. Yhtenä mahdollisena sovelluskohteena on skitsofrenian taustalla olevien mekanismien selvittäminen.

Skitsofreniaan liittyy erilaisia aistiharhoja ja hallusinaatioita, joista kuuloharhat ovat yleisimpiä. Jokainen meistä kuulee päässään ääniä, mutta skitsofreenikoilla se on monin verroin yleisempää. Sairauteen liittyy myös oikeiden äänien kokeminen tavallista voimakkaampina – ja siihenkin kiinalais-amerikkalaisen tutkimuksen tulokset voivat tarjota johtolankoja.