Vuosi vaihtuu väärään aikaan
2017, 2018… Vuoden vaihtuminen on taas käsillä. Maapallo ohittaa Aurinkoa kiertävällä vuotuisella radallaan pisteen – joka ei ole millään lailla merkittävä tai muista Maan kiertoradan kohdista poikkeava. On vain päätetty, että 31. joulukuuta on vielä tämä vuosi, 1. tammikuuta uusi vuosi.
Traditio on vanha, sillä se periytyy jo muinaisilta roomalaisilta yli kahden vuosituhannen takaa. Välimeren rantamilla juhlittiin tammikuun alussa kaksikasvoista Janusta, joka oli alkujen, loppujen ja siirtymien jumala. Muiden muassa.
Tässä välissä niin muualla maailmassa kuin Suomessakin on vuoden vaihtumista juhlittu myös muulloin, meillä esimerkiksi kekrinä. Sen ajankohta puolestaan on alkujaan vaihdellut loppukesästä myöhäiseen syksyyn, sen mukaan miten maanviljelyyn liittyvät syystyöt on saatu siltä vuodelta päätökseen.
Sattumanvaraista on siis ollut sekin juhlinta.
Kiinalaiset vaihtavat vuotta taivaan merkkien mukaan, kun Kuu on uusi toistamiseen talvipäivänseisauksen jälkeen. Uusikuu, uusivuosi.
Silloinkin juhlinnan ajankohta on meikäläisen kalenterin mukaan vaihtelevasti tammi- tai helmikuussa, sillä Kuun vaiheiden mukainen synodinen kuukausi kestää 29,5 vuorokautta. Tosin 19 vuoden välein vaiheet osuvat suunnilleen samoille päivämäärille.
Jos vuoden vaihtuminen pitäisi lukita johonkin loogiseen ajankohtaan, se olisi talvipäivänseisaus. Joissakin kulttuureissa uuttavuotta on juhlittukin juuri siihen aikaan.
Aurinko on silloin taivaankannella eteläisimmillään ja päivä lyhimmillään, napapiirin pohjoispuolella ihan olematon.
Talvipäivänseisaus olisi selvä käännekohta vuotuisessa ajankierrossa. Siitä eteenpäin valon määrä taas lisääntyy, kun Aurinko kipuaa taivaalla yhä ylemmäs. Päivä pitenee, vaikka muutos onkin alkuun verkkaista, vain pari minuuttia päivässä.
Talvipäivänseisaus olisi selvä käännekohta vuotuisessa ajankierrossa.
Toisaalta talvipäivänseisauksen päivämäärä vaihtelee, sillä vuoden pituus ei ole tasan 365 vuorokautta. ”Virhettä” korjataan karkausvuosilla, joten talvipäivänseisaus on joko 21. tai 22. joulukuuta. Höh!
Sitä paitsi päivä on lyhimmillään vain täällä pohjoisella pallonpuoliskolla. Vastakkaisella puolella maapalloa on kesä kauneimmillaan ja Aurinko korkeimmillaan. Olisiko ollenkaan tolkullista, jos vuoden vaihtuessa päivä alkaisikin lyhentyä?
Tosin nykykäytännönkin mukaan täällä pohjoisessa uuttavuotta vietetään keskellä talvea, eteläisillä leveysasteilla keskikesällä.
Ehkä on sittenkin parempi pitäytyä vanhassa systeemissä, joka on epälooginen, mutta ei sen epäloogisempi kuin vaihtoehdotkaan. Sitä paitsi uusi vuosi vanhenee nopeasti: pari päivää ja olemme taas vanhassa tutussa arjessa.