Uhka avaruudesta, vieras tähdistä

Profiilikuva
Blogit Taivaan tähden
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Tuolta se tuli ja tuonne se meni: Aurinkokunnan ensimmäinen tähtienvälinen vieras. Kuva: NASA/JPL-Caltech

1970-luvun alkupuolella ilmestyi Arthur C. Clarken romaani Rendezvous with Rama, joka suomennettiin heti tuoreeltaan (typerähköllä) nimellä Uhka avaruudesta. Aurinkokuntaan saapuu tähtienvälisestä avaruudesta aiemmin tuntematon kappale, joka osoittautuu muukalaisten sylinterimäiseksi alukseksi. 

Lieriöllä on pituutta yli 50 kilometriä ja läpimittaakin parikymmentä. Tähtiarkille lähetetty retkikunta yrittää selvittää valtavan aluksen rakentaneen sivilisaation arvoitusta, mutta mysteeri jää mysteeriksi. Ramaksi nimetty alus kiepsahtaa Auringon ympäri ja suuntaa kohti naapurigalaksiamme Suurta Magellanin pilveä.

Romaani sai useita jatko-osia, mutta ne jäivät kauas alkuperäisen, palkitun tarinan kiehtovuudesta. Myös elokuvaa on suunniteltu, mutta toistaiseksi ei ole olemassa edes käsikirjoitusta. 

Tässäkin tapauksessa todellisuus jäljittelee taidetta, joskin pienellä viiveellä. 

Reilu viikko sitten, 19. lokakuuta, taivaalta bongattiin himmeä kohde, joka sai tunnuksen A/2017 U1. Se löytyi myös edellisöinä otetuista kuvista ja kun kappaleen rata sekä nopeus saatiin määritettyä, kävi ilmi, ettei kyseessä olekaan mikä tahansa asteroidi tai komeetta.

A/2017 U1 on tullut Aurinkokuntaan tähtienvälisestä avaruudesta – aivan kuin Clarken romaanin Rama-alus. Tällaisten vaeltajien olemassaoloa on uumoiltu, mutta nyt sellainen saatiin ensimmäisen kerran havaitsijoiden haaviin. 

Alle 400 metrin läpimittainen asteroidi tai komeetta – tai miksi tähtienvälistä harhailijaa pitäisikään nimittää – tuli Lyyran tähdistön suunnasta eli korkealta planeettojen ratatason yläpuolelta. Se oli lähimpänä Aurinkoa 9. syyskuuta hieman Merkuriuksen radan sisäpuolella ja ohitti Maan 24 miljoonan kilometrin etäisyydeltä 14. lokakuuta.

Nyt kappale on jo etääntymässä Auringosta huimalla 44 kilometrin sekuntinopeudella (lähes 160 000 kilometriä tunnissa) ja suuntaa kohti Pegasuksen tähdistöä.

Loittonevaa kohdetta seurataan sekä maanpäällisillä että avaruudessa olevilla teleskoopeilla, mutta jo nyt on selvää, ettei kyse ole mistään muukalaisten aluksesta, vaan jostakin toisesta planeettajärjestelmästä sinkoutuneesta kappaleesta.

Yksinäisellä kulkijalla ei ole vielä virallista nimeä, sillä tähtienvälisestä avaruudesta tulevien kohteiden nimeämiselle ei ole sääntöjä. Kansainvälinen tähtitieteen unioni (International Astronomical Union eli IAU) joutuu ne laatimaan ennen kuin A/2017 U1:lle voidaan antaa kunnollinen nimi.

Itse lyön vetoa Raman puolesta.