Blogit

Tiedetoimittaja Markus Hotakainen hämmästelee maailmankaikkeutta.

Mitä yhteistä on länsimetrolla ja avaruuslennoilla?

Blogit Taivaan tähden 5.10.2017 11:07
Markus Hotakainen
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.

Avaruussukkulan seuraaja on Orion, joka lentää ennen pitkää. Kuva: NASA

Pääkaupunkiseudun murheenkryyni liikennöi – tai sitten ei – ”jo” tässä kuussa. Hankkeeseen on uponnut reilusti yli tuplaten se mitä alun perin arvioitiin, mikä on tyypillistä myös avaruushankkeille. Silti välillä tuntuu, että mikään ei toimi. 

Helsingin puolella metro on kulkenut jo vuodesta 1982, mutta siitä eteenpäin ei tule valmista. Tai ainakaan toimivaa. 

4. lokakuuta tuli kuluneeksi 60 vuotta ensimmäisen satelliitin laukaisusta. Neuvostoliiton Sputnik 1 nousi piipittämään Maata kiertävälle radalle ja järkytti koko maailman. Ja siirsi samalla ihmiskunnan avaruusaikaan.

Alle neljä vuotta myöhemmin tehtiin ensimmäinen miehitetty lento ja siitä vain kahdeksan vuoden kuluttua ihminen käveli jo Kuun pinnalla. ”Avaruusmetron” ensimmäinen osuus oli saatu toimivaksi, mutta jatko tuntui tyssäävän. 

Yhdysvaltain avaruussukkulasta piti tulla halpa, nopea ja luotettava keino päästä Maan kiertoradalle, mutta kuinkas sitten kävikään? Siitä tuli kallis, hidas ja vaarallinen. 

Kun Atlantis laskeutui heinäkuussa 2011 viimeisen sukkulalennon päätteeksi kiitoradalle, jenkeillä ei ollut enää mitään keinoa päästä avaruuteen. Siis omaa. Liikennöinti Kansainväliselle avaruusasemalle hoidetaan Venäjän Sojuz-aluksilla. 

NASAlla on ollut vuosien varrella suunnitteilla erilaisia vaihtoehtoja avaruussukkulalle, mutta budjettileikkaukset tai presidenttien vaihtumiset ovat tehneet aikeet aina tyhjiksi. Nyt on työn alla Orion-alus, mutta ensimmäinen miehitetty lento on määrä tehdä vasta muutaman vuoden kuluttua. 

Kiertoradan lisäksi tähtäimessä on alkuun vain Kuu, mutta siellähän on jo käyty – kuten monet avaruuskriitikot totesivat jo ensimmäisen Apollo-lennon jälkeen heinäkuussa 1969.

Milloin päästään oikeasti matkaan? Lento lähiasteroidille tai Marsiin olisi jotain sellaista, mitä ei ennen ole tehty. ISS-asemalla saadaan tietysti kaiken aikaa lisää tietoa painottomuuden vaikutuksista ihmiseen, mutta 400 kilometrin korkeudessa Maata kiertävä ikääntyvä asema ei ihmeemmin edistä avaruuden valloitusta.

Yksityisellä puolella menee paljon lujempaa. Jo nyt kantorakettimarkkinoilla on kaupallisia yrityksiä, jotka ovat saaneet hilattua laukaisujen hintoja alaspäin ja tehneet pääsyn avaruuteen helpommaksi.

Tavoitteena on muutakin kuin vain satelliittien sinkoaminen aiempaa edullisemmin Maata kiertävälle radalle. Elon Musk ilmoitti vastikään, että SpaceX vie ihmisiä Marsiin vuonna 2024. Ensimmäisestä laskeutumisesta Kuun pinnalle on tuolloin tullut kuluneeksi 55 vuotta.

Silloin varmaan länsimetrokin jo kulkee.