Rosettan vihovihoviimeinen kuva komeetasta
Muistatteko Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-luotaimen vihoviimeisen kuvan, jonka se lähetti päivää vaille vuosi sitten juuri ennen tömähtämistään Churyumov-Gerasimenko-komeetan pinnalle?
Ei se mitään, koska sepäs ei ollutkaan Rosetta-luotaimen vihoviimeinen kuva.
Kaikkiaan yli 12 vuotta avaruudessa viettänyt ja kaksi vuotta komeettaa kiertänyt luotain lähetti tietoja lentonsa viime metreille saakka. Ja nyt noiden viimeisten tiedonmurusten joukosta on paljastunut vielä yksi kuva. Tai osittainen kuva.
Loppuhetkillä luotaimen tietokone jakoi jokaisen kuvan kuuteen datapakettiin, jotka se välitti Maahan yksi kerrallaan. Vihovihoviimeisen kuvan paketeista ehti matkaan vain kolme. Kesken neljännen paketin lähetyksen yhteys katkesi, kun luotain odotetusti ja suunnitellusti iskeytyi komeettaan.
Tietokone ei automaattisesti tunnistanut vajavaista kokonaisuutta kuvaksi, joten vaadittiin ihmisälyä huomaamaan datan todellinen luonne. Nyt 53-prosenttinen kuva on saatu kursittua kasaan. 47 prosentin puuttuminen tarkoittaa sitä, että kuvasta uupuu tarkkuutta, ei palasia sieltä täältä.
Luotaimen kameraa ei ollut suunniteltu kuvaamiseen muutamaa sataa metriä lähempää, mutta pienellä kikalla se saatiin ottamaan melko tarkkoja kuvia vielä viimeisten kymmenien metrin matkalta. Kameran värisuodin siirrettiin syrjään, jolloin sen optimaalinen tarkennusetäisyys kutistui 15 metriin.
Siksi nyt julkaistu, hieman alle 20 metrin korkeudesta otettu vihovihoviimeinen kuva on tarkempi kuin aiempi ”viimeinen” kuva, jonka luotain nappasi muutaman metrin korkeammalta. Siis vaikka tuoreen kuvan tarkkuudesta puuttuukin melkein puolet.
Uudessa kuvassa näkyy noin neliömetrin kokoinen alue komeetan pölyisellä, kivien peittämällä pinnalla. Rosetta-luotaimen viimeinen leposija on metrin verran kuva-alan ulkopuolella.