Blogit

Tiedetoimittaja Markus Hotakainen hämmästelee maailmankaikkeutta.

”Voisiko pimennystä vähän siirtää?”

Blogit Taivaan tähden 19.8.2017 08:01
Markus Hotakainen
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.

20. maaliskuuta 2015 Auringosta peittyi Kuun taakse 85 %. Ja lopusta yrittivät pitää huolen pilvet. Kuva: Markus Hotakainen

Maanantaina Aurinko pimenee täydellisesti. Suomesta katsottuna päivä on silloin mennyt jo mailleen, mutta pimennysvyöhyke kulkee viistosti koko Yhdysvaltain poikki. Eri puolilla Jenkkilää onkin valmistauduttu melkoiseen havaintohulinaan.

Kuu näyttää taivaalla sattumoisin lähes täsmälleen samankokoiselta kuin Aurinko, joten vaeltaessaan radallaan Auringon eteen Kuu peittää sen kirkkaimmat osat eli fotosfäärin. Näkyviin jää vain kaistale himmeää kromosfääriä ja vielä himmeämpi korona, jotka hohtavat pimeäksi käyneellä taivaalla muutaman minuutin.

Täydellinen auringonpimennys näkyy kuitenkin vain kapealla vyöhykkeellä, jota pitkin Kuun varjo kiitää maanpintaa pitkin. Leveyttä vyöhykkeellä on parisataa kilometriä, sen ulkopuolella Kuu peittää vain osan Auringosta taakseen.

Tästä syystä täydelliset auringonpimennykset ovat tietyllä paikalla, jopa tietyssä maassa harvinaisia. Toinen syy on se, että yleensä Kuu kulkee taivaalla Auringon ylä- tai alapuolelta eikä pimennystä näy missään.

Suomessa on seuraava täydellinen auringonpimennys vasta vuonna 2126. Viime vuosisadalla niitä oli harvinaisen monta, peräti neljä: vuosina 1914, 1927, 1945 ja 1990. Kuluvalla vuosisadalla Suomeen ei osu yhtään täydellistä auringonpimennystä, tosin kesällä 2039 on rengasmainen auringonpimennys. Silloin Kuu on radallaan niin kaukana, ettei se peitä Aurinkoa kokonaan, vaan mustaa Kuuta ympäröi kirkas reunus. 

Viimeisimmän, heinäkuussa 1990 sattuneen pimennyksen kanssa olin tekemisissä hyvin läheisesti, sillä vedin Ursan pimennysprojektia. Odotukset olosuhteiden osalta eivät olleet korkealla, sillä pimennys osui aamuyöhön ja Aurinko oli Kuun taakse joutuessaan hyvin matalalla koillisessa horisontissa. Vähäinenkin pilvisyys taivaanrannassa estäisi sen näkymisen.

Maantieteellisesti parhaat katselupaikat olivat Pohjois-Karjalan vaaramaisemissa. Finnair järjesti pimennyksen ajaksi erityisiä pimennyslentoja ja ilmassa oli tuolloin muistaakseni koko Finnairin DC-9-laivasto. Eikä syyttä, sillä tuona sunnuntaiaamuna oli monin paikoin pilvistä.

Pimennys herätti etukäteen kiinnostusta ulkomaita myöten. Tiedotteita lähti keväästä 1989 lähtien säännöllisin väliajoin sekä suomalaiselle medialle että muualle maailmaan faksilla, ja tuon muinaisen tiedonsiirtolaitteen välityksellä tuli myös suurin osa yhteydenotoista eri puolilta maailmaa.

Hupaisin kysely tuli brittiläiseltä matkanjärjestäjältä. Perusasioita – majoitusmahdollisuudet, parhaat havaintopaikat, odotettavissa olevat sääolot – koskevan tiedustelun lisäksi toimistolla oli käytännön kannalta keskeinen toive: voisiko pimennystä siirtää aamuyöstä myöhäisempään ajankohtaan, mieluiten alkuiltapäivään, jotta matkaseurueen jatkoyhteydet olisi helpompi järjestää.