Blogit

Tiedetoimittaja Markus Hotakainen hämmästelee maailmankaikkeutta.

Rahalla saa ja raketilla pääsee

Blogit Taivaan tähden 17.7.2017 19:03
Markus Hotakainen
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.

Kuinka halvalla raketilla lähtisit avaruuteen? Kuva: NASA

Olikohan se Alan Shepard vai John Glenn, joka oivalsi odottaessaan 1960-luvun alkuvuosina ampaisua avaruuteen, että hänen allaan olevan raketin jokaisen osan on valmistanut halvimman tarjouksen tehnyt yritys? (Pikainen nettitarkistus kertoo, että se oli Glenn…)

Aika hyytävä ajatus, kun alla on paitsi ”rautaa” myös tonnikaupalla räjähdysherkkää nestemäistä vetyä.

Avaruuslentojen kalleus on joidenkin mielestä aina kyseenalaistanut niiden mielekkyyden. Satelliiteista on kiistatonta hyötyä, sillä ilman niitä esimerkiksi sääennusteiden laatiminen, suunnistus ja tietoliikenne sekä luonnonvarojen kartoitus olisi paljon hankalampaa.

Mutta miksi avaruuteen pitää lähettää ihmisiä?

Yhdysvaltain avaruussukkulan piti muuttaa tilanne totaalisesti. Usean aluksen laivaston oli määrä olla halpa ja luotettava keino päästä Maata kiertävälle radalle. Se ei ollut kumpaakaan. 

Eikä kalliiksi käyneitä lentoja edes pystytty tekemään suunnilteltuun tahtiin parin viikon välein. Sukkulaohjelman huippuaikoinakin päästiin vain kymmenkuntaan lentoon vuodessa.

Toisaalta ilman avaruussukkuloita Kansainvälisen avaruusaseman rakentaminen olisi ollut paljon vaikeampaa, vaikka läheskään kaikki eivät ole pitäneet sitäkään järkevänä hankkeena. Tarvitsiko avaruusasema sukkuloita vai sukkulat avaruusasemaa?

Elon Musk ja Richard Branson ovat jo tovin pyrkineet siihen, mihin avaruussukkuloilla ei koskaan päästy. Muskin SpaceX-yritys rakentaa raketteja, joiden ensimmäinen vaihe laskeutuu takaisin Maahan ja kuljettaa huollon jälkeen taas uuden kuorman, jatkossa myös ihmisiä, avaruuteen.

Bransonin Virgin Galacticin tavoitteena on puolestaan laskea avaruusturistilentojen hintaa niin paljon, että periaatteessa kuka tahansa voi ostaa lipun avaruuden rajoille. Siis kuka tahansa, jolla on parisataatuhatta taalaa ylimääräistä rahaa.

Kumpaakaan firmaa eivät sido valtiollisen laitoksen velvoitteet. Siinä missä Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto Nasa joutuu kilpailuttamaan hankkeensa, Branson ja Musk voivat teettää rakettinsa ja aluksensa kenellä haluavat – tai tehdä ne itse. 

Se ei yleensä tule ollenkaan halvemmaksi, mutta silloin saa täsmälleen mitä tilaa. Ja jos valmistus on omissa käsissä, ongelmiin voi reagoida ketterämmin.

Oleellisinta on kuitenkin se, että Musk, Branson ja muutama muu multimiljonääri pitää avaruutta tuottoisana temmellyskenttänä. Vaadittava alkupääoma on paljon suurempi kuin maallisemmissa start up -projekteissa, mutta jos suuria summia ollaan silti valmiita sijoittamaan, täytyy näköpiirissä olla potentiaalia kannattavaan liiketoimintaan. Ennemmin tai myöhemmin.