51 Eridani b ja ikuinen juhannussää
Nyt kun keleiltään perinteisen epävakainen keskikesän juhla on taas takana, voi lohduttautua sillä, että jossakin päin maailmankaikkeutta on aina vähintään puolipilvistä.
Noin sadan valovuoden päässä sijaitsevaa 51 Eridani -tähteä kiertää planeetta, jolla on kokoa tuplasti Jupiterin verran. Se on melko kaukana tähdestään, hieman etäämpänä kuin Saturnus Auringosta.
Siksi se on onnistuttu kuvaamaan pienenä valopisteenä. Yleensä eksoplaneetat hukkuvat tähtensä loisteeseen ja niiden löytämiseksi on tarkkailtava muutoksia tähtien kirkkaudessa tai sijainnissa.
Tähden editse kulkeva eksoplaneetta himmentää hetkellisesti tähden valoa ja toisaalta riittävän kookas kiertolainen saa tähden huojumaan puolelta toiselle. 51 Eridani b löytyi kuitenkin valokuvasta ja siksi sitä on pystytty tutkimaan tarkemmin kuin useimpia muita eksoplaneettoja.
Tuoreimman tutkimuksen mukaan jättiläisplaneetan kaasukehässä on laajoja pilvimuodostelmia. Niitä ei ole saatu kuvattua suoraan – 51 Eridani b erottuu tosiaan vain pienenä valopisteenä – mutta spektrimittausten perusteella on voitu tehdä päätelmiä planeetan sääoloista.
Mitään pumpulisia poutapilviä kaukaisen planeetan taivaalla ei kuitenkaan purjehdi. Mallinnusten mukaan eksopilvet koostuvat joko suola- ja sulfidikiteistä tai raudasta ja silikaateista. Jos pilvistä sataa jotain, se ei ole mitään lempeää tihkua.
Eivät olot planeetalla ole muutenkaan kovin suotuisat elämää ajatellen. Paitsi että kaasukehä on suurimmaksi osaksi metaania, lämpötila on yli 400 celsiusastetta, samaa luokkaa kuin Auringon paahtaman Merkuriuksen karulla pinnalla.
Mutta sään ennustaminen olisi melko helppoa. Tähän nimenomaiseen eksoplaneettaan sopii hyvin klassinen luonnehdinta ”pilvistä tai puolipilvistä, mutta enimmäkseen poutaa”. Silloin osuu aina oikeaan.